Vanhusasiavaltuutettu toteutti kyselyn valtakunnallisille ja alueellisille järjestöille selvittääkseen, millaisena ne näkevät digituen nykytilanteen. Tulokset osoittavat, että järjestöjen rooli sen toteuttamisessa on keskeinen, mutta samalla digituki edellyttää laajempaa yhteiskunnallista panostusta.
Digitaalisesta yhteiskunnasta syrjäytyminen koskettaa merkittävää osaa ikääntyviä kansalaisia. On arvioitu, että Suomessa on kokonaan vailla digitaitoja yli 300 000 iäkästä. Kaiken kaikkiaan arviolta yli 600 000 ei pysty itsenäisesti asioimaan sähköisesti.
Tukea digitaalisten taitojen oppimiseen tarvitaan, jotta iäkkäillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet hoitaa asioitaan ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Digituen tarjoamisessa on kuitenkin suuria alueellisia eroja. Ikääntyneen ihmisen tuen tarpeisiin vastaaminen on riippuvaista asuinpaikasta.
Vanhusasiavaltuutetun järjestökyselyn vastaukset osoittavat, että järjestöjen tarjoama digituki on moninaista. Tukea annetaan muun muassa perustaitoihin sekä digitaitojen täydentämiseen joko yksilö- tai ryhmäopastuksena. Osa tarjoaa tukea myös laitteiden hankinnassa ja päivityksissä, tietotekniikka-aiheisia luentoja sekä opastusta äänikirjojen ja -lehtien käyttöön.
Monet järjestöt toteuttavat digitukea vertaisopastuksena, jossa vapaaehtoiset ikätoverit ohjaavat toisia ikääntyneitä. Kyselyyn vastaajat näkivät iäkkäiden kannalta olennaisena mahdollisuudet henkilökohtaiseen, kasvokkain tapahtuvaan opastukseen.
Vertaistuen merkitys oli opastustilanteessa tärkeää, sillä se madaltaa kynnystä tuen hakemiseen. Tutkimusten mukaan ikätoverien tai lähisukulaisten tarjoama tuki sopii hyvin digitaitojen oppimiseen, ja tällaista tukea iäkkäät myös toivovat saavansa.
Vastaajat korostivat erityisesti jatkuvan ja pitkäjänteisen tuen merkitystä.
Digituen järjestämiseen toivotaan vastuutahoa ja lakisääteisiä velvoitteita
Kysely toi esiin järjestöjen huolen siitä, että iäkkäiden digituki ei kuulu minkään tahon lakisääteisiin velvoitteisiin.
Järjestöt toivovat, että digituen koordinointiin nimettäisiin selkeä vastuutaho ja että kuntien ja hyvinvointialueiden roolit määriteltäisiin tarkemmin.
Lisäksi esitettiin toiveita riittävistä resursseista digituen järjestämiseen sekä digituen järjestämisen säätämisestä lailla.
Vaikka järjestöt ovat kantaneet digituen vastuuta jo yli neljännesvuosisadan ajan, ne eivät voi yksin vastata kasvavaan tarpeeseen. Kyselyn tulokset osoittavat, että järjestöjen rooli on keskeinen, mutta digituki edellyttää laajempaa yhteiskunnallista panostusta ja rakenteellista tukea.
Samaan aikaan järjestöjen rahoitus on niukentunut. Tämä tekee myös järjestöjen digituen toteuttamisen tulevaisuuden epävarmaksi.
Tutustu julkaisuun: Ikääntyneiden digituki – järjestökyselyn tulokset (PDF)
Kyselyn taustaa
- Kysely lähetettiin vuoden 2024 lopussa järjestöille, joiden jäsenistössä on paljon iäkkäitä tai joiden pääasiallinen tarkoitus on digituen tarjoaminen.
- Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa digituen nykytilaa, järjestöjen tarjoamia tukimuotoja sekä tunnistaa kehittämistarpeita ikääntyneiden digitaalisen osallisuuden vahvistamiseksi.
- Kyselyyn vastanneista 19 järjestöstä 16 toimii valtakunnallisesti ja kolme alueellisesti.
- Digituki on digitaalisten palveluiden ja laitteiden käyttöön liittyvää opastusta sekä muuta henkilön digitaitoja vahvistavaa toimintaa. Sitä tarvitsevat muutkin kuin ikääntyneet.
