Hyppää sisältöön

Vanhusasiavaltuutetun toimisto vahvistui kahdella erityisasiantuntijalla

7.6.2022 10.17

Vanhusasiavaltuutetun toimiston henkilökunta laajeni hiljattain kahdella asiantuntijalla, kun Päivi Ahosola ja Marjut Vuorela aloittivat työnsä erityisasiantuntijoina. Erityisasiantuntijat työskentelevät ikääntyneiden henkilöiden oikeuksien ja aseman edistämiseen liittyvissä tehtävissä.

Toimistossa aloittaneilla asiantuntijoilla on erilaiset työurat, mutta heitä yhdistää ikääntyneiden ihmisten oikeuksien parissa työskenteleminen. 

– Ennen vanhusasiavaltuutetun toimistoon saapumista työskentelin pitkään juristina Vanhustyön keskusliitossa. Työssäni korostuivat ikääntyneiden asemaan ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen liittyvät kysymykset, Marjut Vuorela kertoo.

Erityisasiantuntija Päivi Ahosola on työurallaan kerryttänyt kokemusta vanhuspalveluista sekä ikääntyneiden asemaan liittyvästä tutkimustyöstä. 

–Ennen vanhusasiavaltuutetun toimistoon siirtymistä toimin Tampereen yliopistossa tutkijatohtorina Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi -hankkeessa. Tätä ennen työskentelin pitkään Helsingin kaupungilla Roihuvuoren seniorikeskuksessa, Päivi Ahosola kertoo.

Ahosola on väitellyt filosofian tohtoriksi vuonna 2018 ja hänen väitöskirjansa käsittelee omaisettomien vanhojen ihmisten asemaa ja toimijuutta.

Molemmat erityisasiantuntijat ovat aloittaneet työnsä innostuneina vanhusasiavaltuutetun toimistossa.

– Oli mukava päästä mukaan pieneen tiimiimme, jossa työt olivat jo hyvässä vauhdissa, vaikka vanhusasiavaltuutetun toimisto on vielä todella uusi. Työ sisältää toki vielä paljon perehtymistä, sillä työkenttä ikääntyneiden aseman parantamisessa on hyvin laaja, Ahosola tiivistää.

Valokuva Päivistä ja Marjutista työpöydän ääressä.

Ikääntyneiden oikeuksien edistäminen on erityisasiantuntijoille merkityksellistä työtä

Työ ikääntyneiden oikeuksien parissa on kummallekin erityisasiantuntijalle tuttua jo ennestään, ja molemmat painottavat, että paljon tärkeää työtä oikeuksien edistämiseksi on tehtävänä. Vuorela ja Ahosola nimeävät muutamia heille erityisen tärkeitä näkökulmia vanhusasiavaltuutetun työssä.  

– Toivon, että pystyisimme työssämme edistämään ikääntyneiden ihmisten kuulemista ja aitoa kuuntelemista. Lainsäädäntövalmistelussa ja viranomaisohjeistusten laatimisessa tulisi arvioida mahdollisia vaikutuksia ikääntyneiden asemaan ja oikeuksiin, Vuorela kertoo.

Ahosola haluaa työssään korostaa ikäsyrjinnän ymmärtämistä ja siihen puuttumista.

– Ikäsyrjintä voi ilmetä monin eri tavoin ja sitä on syytä nostaa esiin. Olennainen kysymys on, että otetaanko iäkkäät ihmiset vakavasti ja kohdellaanko heitä aktiivisina toimijoina kaikissa tilanteissa, vai pelkistetäänkö heidät toimien kohteiksi. 

– Ikääntyneiden oikeuksissa on syytä huomioida myös niin kutsuttu omaisolettama, eli se, että oletetaan, että jokaisella ikääntyneellä on omainen tai läheinen, joka voi tarvittaessa auttaa asioinnissa, erilaisissa askareissa ja jopa ikääntyneen hoivassa. Tämä oletus on tärkeää tunnistaa ja sitä tulee aktiivisesti purkaa, Ahosola kertoo.

– On myös muistettava, että ikääntyneet ihmiset muodostavat hyvin laajan ja moninaisen ryhmän. Tämä tuntuu joskus unohtuvan, kun keskustellaan ikääntyneiden ihmisten tarpeista, Vuorela lisää.

Erityisasiantuntijat nostavat lopuksi esiin digitalisaation ja sen aiheuttamat haasteet ikääntyneiden ihmisten asemaan. Vanhusasiavaltuutetun toimistoon tulleista yhteydenotoista iso osa on koskenut erilaisia ongelmia liittyen digitalisaatioon. Vanhusasiavaltuutetun antamissa kannanotoissa todetaankin, että sähköisten palveluiden rinnalla on turvattava riittävät fyysisen ja muun asioinnin mahdollisuudet. Samalla tulee järjestää riittävästi digitukea, huolehtia digiosaamisesta sekä mahdollisuudesta digilaitteiden käyttöön.  
 

Uutiset