Vanhusasiavaltuutetun suositukset tulevalle hallituskaudelle: Ratkaisuja digitalisaation yhdenvertaisuusongelmiin, iäkkäiden sotepalveluiden saatavuuteen ja ikäsyrjinnän kitkemiseen

Vanhusasiavaltuutettu esittää seuraavalle hallituskaudelle suosituksia, joiden avulla iäkkäiden oikeuksia keskeisesti loukkaavia ongelmakohtia voidaan ratkaista. Suositukset liittyvät digitalisaatioon ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Vanhusasiavaltuutettu on toiminut Suomessa vuoden ajan ja kuullut erilaisissa tilanteissa olevien ikääntyneiden ihmisten kokemuksia siitä, miten iäkkäiden mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa ja saada välttämättömiä palveluita tulisi parantaa. Valtuutettu on myös tavannut suuren joukon iäkkäiden parissa toimivia asiantuntijoita, järjestöjä ja viranomaistahoja. 

Valtaosa valtuutetun ensimmäisen toimintavuoden aikana saapuneista kansalaisyhteydenotoista liittyivät digitalisaation aiheuttamiin ongelmiin.

-    Päättäjät eivät ole ottaneet riittävästi vastuuta siitä, että kaikki pystyisivät yhdenvertaisesti toimimaan digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Tarvitsemme osaavaa ja maksutonta digitukea, selkeyttä puolesta asioinnin lainsäädäntöön, mutta myös toimivia asiointikanavia heille, jotka eivät käytä digitaalisia palveluja ollenkaan, vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo toteaa. 

Valtuutettu suosittaa tulevaan hallitusohjelmaan, että kuntien velvollisuudesta koordinoida digitukea alueellaan säädetään laki. Näin voidaan varmistaa, että tarjolla on riittävästi tukea digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttöön kaikissa kunnissa. Tämän lisäksi digipalveluja käyttämättömille tulisi luoda kansallisesti keskitetty asiointikanava.  Sen avulla turvataan itsenäinen asiointi, vaikuttamismahdollisuudet ja osallistuminen myös niille, jotka eivät käytä sähköisiä palveluita.

Hallitusohjelmassa pitäisi huomioida myös se, että digituen tarjoamisen varmistamiseksi ja keskitetyn asiointikanavan luomisen lisäksi lainsäädäntöön tarvitaan selkeyttä liittyen toisen puolesta asiointiin. 

-    Puolesta asioinnissa on paljon hankaluuksia ja epäselvyyksiä sekä apua tarvitsevan, että auttajan näkökulmista. Tuettua sähköistä asiointia ei juurikaan tunnisteta lainsäädännössä, vaikka arviolta kolmasosa iäkkäistä tarvitsee tukea sähköiseen asiointiin. He pystyvät hoitamaan asioitaan itse, mutta heillä on vaikeuksia digitaalisten laitteiden ja palveluiden teknisessä käytössä, Topo sanoo. 

Vanhuspalveluiden saatavuuden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuden toimivuuden parantamiseksi tarvitaan lisää resursseja
Iäkkäillä on entistäkin suurempia vaikeuksia saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Kaikkein iäkkäimpien määrän kasvaessa lisääntyvät myös vanhuspalveluiden sekä iäkkäiden kuntoutuksen tarpeet.

Tilanteen korjaamiseksi iäkkäiden palveluihin tarvitaan lisää resursseja.  Tutkijoiden mukaan lisäresurssin tarve on yhteensä ympärivuorokautiseen palveluasumiseen sekä kotihoitoon n. 1,8 miljardia. Summaan sisältyy tarvittavat lisäykset koulutukseen, henkilöstömitoituksen toteuttamiseen, hoivapaikkojen määrän ja kotihoidon määrän kasvattamiseen vastaamaan iäkkäiden tarpeita sekä tarvittava esihenkilötuki. 

-    Iäkkäiden palveluihin on myönnetty liian vähän rahaa vuosien ajan.  Näitä päätöksiä ovat tehneet maan hallitukset ja kunnat, vaikka palvelujen puutteesta ja seurauksista on koko ajan saatu enemmän tietoa. Tilannetta ei voi ratkaista ilman rahaa, vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo toteaa.

Sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaan on ehdotettu monia hyviä ratkaisuja, kuten koulutuspaikkojen ja ulkomaisen työvoiman lisääminen. Vanhusasiavaltuutettu katsoo, että alan vetovoimaa ei kuitenkaan pystytä lisäämään, jos emme osoita konkreettisilla teoilla, että alaa arvostetaan ja siellä tehtävä työ on korvaamatonta yhteiskunnan toimivuudelle. Vanhusasiavaltuutettu ehdottaakin edellä esitettyjen toimien lisäksi, että sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tulisi maksaa rahallinen korvaus työstä, jota he tekevät työharjoitteluissa. 

-    Monilla muilla aloilla opiskelijoille maksetaan korvaus heidän työpanoksestaan opintoihin kuuluvan harjoittelun aikana. Tämä muutos osoittaisi konkreettisesti arvostusta koko sote-alaa kohtaan, Topo sanoo.  

Vanhusasiavaltuutetun suosittelee ensi hallituskaudelle myös toimia muistisairauksien riskien vähentämiseksi. Muistisairauksien riskien vähentäminen on merkittävin keino hillitä väestön ikääntymisestä johtuvaa palvelutarpeen kasvua. Muistisairaudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä sekä mittavat kustannukset yhteiskunnalle, koska valtaosalla kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaista on muistisairaus. 

Vanhusasiavaltuutettu tarttuu suosituksissaan ikäsyrjintään. Valtuutettu peräänkuuluttaa velvoitetta ikävaikutusten arviointiin osaksi säädösvalmistelua ja osaksi poliittista päätöksentekoa.

Tutustu valtuutetun kaikkiin hallitusohjelmasuositukset: Hallitusohjelmasuositukset (pdf).