Vanhusasiavaltuutetun ensimmäinen vuosi oli vauhdikas

Vanhusasiavaltuutetun toiminta käynnistyi Suomessa tammikuussa 2022, kun aloitin ensimmäisenä vanhusasiavaltuutettuna viisivuotisen kauteni. Ensimmäinen toimintavuosi käynnistyi vauhdikkaasti.

Syitä rivakkaan alkuun oli monia. Koronapandemiaan liittyviä rajoituksia purettiin ja jälkipyykkiä pandemian hoidosta käydään läpi edelleen. Samaan aikaan valmisteltiin hyvinvointialueiden aloittamista ja siten Suomen historian yksi suurin hallinnollinen muutos käynnistyi. Marinin hallituksen kausi oli jo lopuillaan ja myös lukuisia lainsäädäntöhankkeita oli loppusuoralla ja vanhusasiavaltuutetulta odotettiin näkemystä niihin. Oli selvää, että näihin isoihin asioihin oli syytä tarttua ja tuoda ikääntyneiden ihmisten näkökulmia esille. 

Myös tiedotusvälineet olivat erittäin kiinnostuneita uudesta viranomaisesta. Jo tammikuussa sain lisäksi lukuisia tapaamis- ja puhepyyntöjä. Tämän keskellä käynnistyi työntekijöiden rekrytointi ja toimiston perustaminen. Vilkas vuosi oli kiinnostava ja uskallan sanoa, että myös tuottoisa.

Vanhusasiavaltuutetun lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden ihmisten asemaa ja oikeuksien toteutumista. Tehtävä sisältää päätöksenteon arvioinnin ja seurannan, tiedottamisen, aloitteiden, selvitysten tekemisen ja yhteistyön edistämisen. Nostan tässä tekstissä esiin muutamia onnistumisia ensimmäisen vuoden varrelta ja puntaroin lopuksi vanhusasiavaltuutetun vaikuttamismahdollisuuksia. 

Päätöksenteon arvioinnissa ja seurannassa keskityttiin valtakunnallisiin asioihin. Ensimmäinen kutsu tulla kuultavaksi eduskuntaan tuli heti alkuvuodesta, ja vuoden aikana niitä oli yhteensä kuusi. Vanhusasiavaltuutettu tarttui myös useisiin lainsäädäntöhankkeisiin ja antoi niistä lausuntonsa. Hallituksen esityksiin ja muihin lausuttavana oleviin asiakokonaisuuksiin otettiin kantaa, jos ne nähtiin olennaisina ikääntyvien aseman ja oikeuksien kannalta. Lausuntoja tehtiin yhteensä 38. Löydät kaikki lausuntomme verkkosivuiltamme.

Yksi tärkeimmistä lausunnoista liittyi vammaispalvelulain uudistukseen. Vanhusasiavaltuutettu kritisoi suunniteltua ikääntymisrajausta, joka olisi toteutuessaan heikentänyt niiden ikääntyneiden ihmisten, joiden toimintakyky on heikentynyt, mahdollisuuksia muun muassa kuljetuspalveluihin ja kodin muutostöihin. Perustuslakivaliokunta totesi ikääntymisrajauksen perustuslain vastaiseksi ja lopulta se poistettiin esityksestä. Vammaispalvelulaki hyväksyttiin hallituskauden viimeisinä viikkoina ja nyt aloittanut Orpon hallitus haluaa siirtää uuden lain voimaantuloa ja avata sen uudelleen supistaakseen vammaispalveluihin käytettävää euromäärää ja vammaispalveluiden saajien joukkoa. Vaikuttamistyö tämän aiheen parissa siis jatkuu myös vanhusasiavaltuutetun toimistossa.

Lausuntoja kirjoittaessa ja eduskuntakuulemisten valmistelussa sekä tehdessään omia aloitteita vanhusasiavaltuutettu on vaihtanut ajatuksia tutkijoiden, kehittäjien, useiden järjestöjen ja iäkkäiden parissa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Työmme on näin voinut nojata tuoreeseen tutkimus- ja tilastotietoon. Lisäksi valtuutettu on saanut tärkeää ja olennaista tietoa tavatessaan erilaissa tilanteissa olevia ikääntyneitä ihmisiä sekä myös yksittäisten ihmisten yhteydenotoista. Yhteistyö eri tahojen kanssa on lähtenyt käyntiin erinomaisesti ja uskon sen olleen antoisaa puolin ja toisin. Tästä yhtenä onnistuneena esimerkkinä on vanhusasiavaltuutetun tekemä kolmen ratkaisun aloite, jolla voitaisiin parantaa iäkkäiden ihmisten asemaa digitalisoituvassa yhteiskunnassa (tiedote valtuutetun kolmesta ratkaisuehdotuksesta). 

Tiedostusvälineet toivat näkyvyyttä vanhusasiavaltuutetun tehtävälle heti tehtävän käynnistyessä ja uuden viranomaisen tunnettuus lisääntyi nopeasti. Valtuutettu on myös kommentoinut mediassa iäkkäiden ihmisten kannalta olennaisia uutisaiheita. Mediassa huomiota sai myös esimerkiksi valtuutetun aloite digitaalisen yhdenvertaisuuden parantamisesta sekä valtuutetun esille nostama huoli ikääntyvien ihmisten palveluiden heikentyneestä saatavuudesta. 

Kun vuodenvaihde lähestyi, pääsimme summaamaan vuoden aikana tehdyn työn vuosikertomukseen (pdf) valtioneuvostolle. Vuosikertomukseen kirjattiin myös vanhusasiavaltuutetun ehdotukset nykyiselle hallituskaudelle. Ehdotukset liittyvät neljään teemaan. Ensimmäinen liittyi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien lisäämiseen sekä erityisesti muistisairauksien riskien vähentämiseen ja iäkkäiden keskinäisten terveyserojen vähentämiseen. Näin saataisiin lisää terveyttä elinvuosiin ja turvattaisiin palveluiden riittävyyttä. Toiseksi suosittelimme sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen hoivan lisäämistä, sillä tarve kasvaa nopeasti, kun kaikkein iäkkäimpien määrä kasvaa. Kolmanneksi ehdotimme digittömille valtakunnallista palvelukanavaa ja kunnille velvoitetta koordinoida digitukea iäkkäille. Neljäs suositus on kaikkein laajin ja tärkein: ikäsyrjinnän vähentäminen päätöksenteossa.  

Näiden neljän teeman parissa työ jatkuu seuraavat neljä vuotta. Ensimmäisen vuoden kokemuksen perusteella totean, että ne tahot, jotka vuosia vaativat Suomeen vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamista olivat oikeassa: Valtuutetulle on paljon tehtävää ja uskon, että valtuutetun työn myötä ikääntyneiden ihmisten moninaiset roolit ja tarpeet saavat näkyvyyttä. Ensimmäisenä vuonna monet iäkkäät ihmiset ympäri Suomea kertoivat valtuutetun työn olevan merkittävää ja tarpeellista. Työ onnistuu jatkossakin, kun säilyy hyvä yhteys erilaisissa tilanteissa eläviin iäkkäisiin ihmisiin ja ajantasainen ymmärrys siitä, mitä asioita pitää korjata ja mistä hyvistä asioista on syytä pitää kiinni muuttuvassa maailmassa. 

Päivi Topo   
Vanhusasiavaltuutettu