Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo pitää välttämättömänä, että iäkkäille suunnattua digiopetusta ja -tukea lisätään seuraavalla hallituskaudella. Etenkin ikääntyneet, joilla on perus- tai keskitason koulutus, tarvitsevat nykyistä enemmän mahdollisuuksia oppia ja ylläpitää perusdigitaitoja sekä tukea digitaaliseen asiointiin.
Vanhusasiavaltuutettu keskusteli näistä kysymyksistä kevään tapaamisissaan valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majasen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Heidi Backmanin kanssa. Kansliapäälliköt jakoivat vanhusasiavaltuutetun näkemyksen siitä, että iäkkäillä tulisi olla nykyistä enemmän mahdollisuuksia saada digitukea sekä oppia ja ylläpitää digitaitoja.
Ikääntyneiden sähköinen asiointi vaihtelee voimakkaasti koulutuksen mukaan
Vanhusasiavaltuutettu kertoi kansliapäälliköille, että 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten sähköinen asiointi vaihtelee voimakkaasti koulutustason mukaan. Ikäryhmään kuuluu kaikkiaan 1,3 milj. kansalaista, joista jopa 500 000–600 000 henkilöä on joko kokonaan ilman perusdigitaitoja tai heidän taitonsa eivät riitä digitaaliseen asiointiin. Määrä on arvioitu THL:n TerveSuomi -väestötutkimuksen tulosten (2025) ja Tilastokeskuksen väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koskevien tilastotietokantojen (2025) avulla.
THL:n TerveSuomi -tutkimuksen (2025) tulokset osoittavat myös, että valtaosalla ikääntyneistä, jotka ovat digiasioinnin ulkopuolella, on perus- tai keskitason koulutus. Sähköisesti asioi 65 vuotta täyttäneistä korkeakoulutetuista yli 80 %, mutta keskiasteen koulutuksen saaneista vajaa 60 % ja vain peruskoulutuksen saaneista alle 50 %.
Ikääntyneille tarvitaan paremmat mahdollisuudet oppia ja ylläpitää perusdigitaitoja
Digitalisoitumisen myötä osallistuminen, asioiminen ja vaikuttaminen ovat muuttuneet vaikeiksi iäkkäille, jotka eivät käytä digitaalisia laitteita ja palveluja. Vanhusasiavaltuutettu korostikin tapaamisissa, että perus- tai keskiasteen koulutuksen saaneille iäkkäille täytyy turvata nykyistä paremmat mahdollisuudet oppia ja ylläpitää perusdigitaitoja.
Kansalaisjärjestöjen iäkkäät vertaisohjaajat ovat kantaneet suuren vastuun iäkkäille suunnatusta digitaitojen opetuksesta, mutta se ei yksin riitä. Valtuutetun huolena on vapaan sivistystoimen sekä järjestöjen rahoituksen leikkaukset, joiden seurauksena digituki iäkkäille uhkaa heiketä entisestään. Samaan aikaan yhteiskunnan kaikkia palveluja digitalisoidaan nopeasti.
Vanhusasiavaltuutettu suosittelee, että seuraavalla hallituskaudella toteutetaan valtakunnallinen toimenpideohjelma kaikissa kunnissa perusdigitaitojen ja turvallisen asioinnin opetuksesta iäkkäille. Hallitusohjelmaan tarvitaan tästä konkreettinen kirjaus.
Digitaaliseen viranomaisasiointiin täytyy saada tarvittaessa tukea
Vanhusasiavaltuutettu painotti kansliapäälliköiden tapaamisissa myös tarvetta ryhtyä kiireellisesti toimiin ikääntyneiden digitaalisessa viranomaisasioinnissa tarvitseman tuen järjestämiseksi. Koska viranomaisasiointi muutettiin ensisijaisesti digitaaliseksi, tulee julkisen sektorin kantaa vastuunsa myös asioinnissa tarvittavan digituen tarjoamisesta.
Vanhusasiavaltuutettu esitti valtiovarainministeriölle, että Suomi-pisteiden verkoston rakentamista tulisi kiirehtiä tiedonsaannin ja viranomaisasioinnin turvaamiseksi digitukea tarvitseville koko maassa. Kaikissa asiointipisteissä tulee olla saatavilla kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion viranomaisten neuvontaa ja asiointitukea. Suomi-pisteissä tulee olla myös mahdollisuus hoitaa viranomaisasioita muutoin kuin digitaalisesti.
Vanhusasiavaltuutetun suositukset seuraavalle hallituskaudelle
Tarve lisätä iäkkäille suunnattua digiopetusta ja -tukea on mukana vanhusasiavaltuutetun suosituksissa seuraavalle hallituskaudelle. Kansliapäällikkötapaamiset olivat jatkoa vanhusasiavaltuutetun ja oikeusministeri Leena Meren järjestämälle pyöreä pöytä -keskustelulle, jonka aiheena oli iäkkäiden pärjäämisen tukeminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa.
