Monet hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet supistavansa ikääntyneiden kotihoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa taloudellisista syistä. THL on raportoinut jo kolme vuotta peräkkäin siitä, että yhä pienempi osuus ikääntyneitä saa kotihoitoa tai asuu ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. THL:n mukaan kotihoidon käyntimäärät ovat romahtaneet lähes kahdella miljoonalla. Samaan aikaan palveluntarve kuitenkin suurenee iäkkäiden ikäluokkien kasvaessa.
"Valtakunnallisten ja alueellisten päättäjien on kannettava vastuu siitä, että iäkkäät saavat tarvitsemansa lakisääteiset palvelut. Se ei onnistu ilman riittäviä taloudellisia resursseja. Pula palveluista heikentää luottamusta koko yhteiskunnassa", toteaa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo.
Vuonna 2022 säännöllistä kotihoitoa sai 32,2 prosenttia yli 85-vuotiaista. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa oli vuonna 2022 14,8 prosenttia yli 85-vuotiaista. Näiden palveluiden piirissä olevien yli 85-vuotiaiden osuudet ovat vähentyneet. Tiedot ovat THL:n tilastoista. Mikään ei viittaa siihen, että näiden palveluiden tarve olisi vähentynyt.
THL:n tietojen mukaan valtaosassa (89 %) ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköistä on nyt vähintään 0.65 henkilöstömitoitus ja 40 prosentissa on 0.7 henkilöstömitoitus. Vanhusasiavaltuutettu toteaa, että resurssit vanhuspalveluissa on oltava sellaiset, että asiakkaat saavat sen avun, jota he tarvitsevat. Hallituksen ehdotus lykätä hoitajamitoituksen voimaantuloa neljällä vuodella ei lisää alan vetovoimaa eikä tue hoidon laadun parantamista. Hoitajamitoituksen lykkääminen tuo hallituksen laskelmien mukaan 89 miljoonan euron säästöt vuosittain aikavälillä 2024–2027. Jos mitoitusta päätetään lykätä, vanhusasiavaltuutettu pitää välttämättömänä, että säästöt suunnataan iäkkäiden palveluiden saatavuuden parantamiseen.
"Olemme saaneet yhteydenottoja omaisilta ja läheisiltä, jotka ovat kertoneet erittäin vaikeista tilanteista, joissa iäkäs ihminen on jäänyt vaille tarvitsemiaan palveluja. Tilanteet ovat voineet olla myös vaarallisia ja iäkkäitä heikkokuntoisia ihmisiä on siirretty paikasta toiseen. Karuimmat tilanteet eivät todennäköisesti vanhusasiavaltuutetun toimistoon asti kuulu ja olen hyvin huolissani heistä, joilla ei ole ketään läheistä tukenaan", toteaa Päivi Topo.
Etenevää muistisairautta sairastavat ovat suurin vanhuspalveluiden käyttäjäryhmä. Hallitus ja hyvinvointialueet kehittävät yhteisöllistä asumista ikääntyneille korvaamaan ympärivuorokautista palveluasumista. Se on edullisempaa toteuttaa, sillä henkilökunta ei ole koko ajan läsnä. On kuitenkin epäselvää, miten yhteisöllinen asuminen saadaan vastaamaan muistisairautta sairastavien jatkuviin avun ja tuen tarpeisiin. Uudistuksia tehtäessä on varmistettava, että ikääntyneiden oikeudet riittäviin ja laadukkaisiin palveluihin toteutuvat.
