Hyppää sisältöön

Vanhusasiavaltuutettu edistää iäkkäiden asemaa ja oikeuksien toteutumista

Julkaisuajankohta 1.3.2022 9.45

Aloitin tammikuun puolessa välissä Suomen ensimmäisenä vanhusasiavaltuutettuna. Itsenäisen ja riippumattoman vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamista kannattivat kaikki eduskuntapuolueet. Asian puolesta oli myös tehty työtä jo muutama vuosikymmen. Onkin suuri kunnia päästä aloittamaan vanhusasiavaltuutetun toiminta ja tekemään työtä koko valtakunnan tasolla iäkkäiden ihmisten aseman edistämiseksi. Vanhusasiavaltuutetun toimisto on hallinnollisesti oikeusministeriössä, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä.

Olen toiminut lähes 30 vuotta ikääntymistä koskevan tutkimuksen ja valtakunnallisen kehittämistoiminnan sekä iäkkäiden oikeuksiin liittyvän vaikuttamistyön parissa. Tätäkin pidempään olen seurannut iäkkäiden palveluiden muuttumista samalla kun heidän määränsä on jo muutaman vuosikymmenen ajan nopeasti kasvanut. Vuosikymmenten aikana myös ikääntyminen on ikään kuin hidastunut ja varsinainen vanhuuden aika siirtynyt yhä iäkkäämpien ihmisten kokemukseksi. 

Vanhusasiavaltuutetun toiminta käynnistyi samana historiallisena hetkenä kuin Suomessa perustettiin hyvinvointialueet vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Uudet aluevaltuutetut ovat kovan tehtävän edessä ratkoessaan sitä, miten palvelut turvataan niitä tarvitseville ja samalla olisi löydettävä uusia toimintatapoja. Työvoimapula ja ihmisten vaikeudet päästä sosiaali- ja terveyspalveluihin hankaloittavat hyvinvointialueiden käynnistämistä. Koronakriisistä ollaan toivottavasti pääsemässä takaisin normaalimpaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen, mutta vaikutukset iäkkäiden elämässä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa näkyvät vielä pitkään.   

Ensimmäiset työviikot vanhusasiavaltuutettuna ovat jo antaneet ensimakua vanhusasiavaltuutetun työn mittavuudesta sekä vahvistaneet luottamusta siihen, että asioihin voi vaikuttaa ja ikääntyneiden asemaa parantaa. Iäkkäiden oikeuksien toteutumista ja iäkkäiden asemana parantamista ajavat Suomessa monet tahot kuten eläkeläisjärjestöt, vanhusneuvostot ja valvontaviranomaiset. Vanhusasiavaltuutettuna pyrin lisäämään näiden eri tahojen keskinäistä yhteydenpitoa ja yhdessä vaikuttamista. Lakikin velvoittaa vanhusasiavaltuutettua edistämään yhteistyötä niiden tahojen välillä, jotka käsittelevät ikääntyneiden asioita ja edustavat iäkkäitä. Tiivistä yhteistyötä kannattaa tehdä lainsääntötyöhön ja muuhun päätöksentekoon vaikuttamisessa sekä iäkkäiden asemaa koskevassa viestinnässä. 

Vanhusasiavaltuutettu ei voi ajaa tai ratkaista yksittäisten henkilöiden asioita, sillä päätehtävänä on edistää iäkkäiden asemaa yleisemmällä tasolla yhteiskunnassa. Olennaista on silti kuulla iäkkäiden henkilöiden kokemuksia. Yhteydenottoja on jo tullutkin ja aiheet ovat tuttuja: vaikeuksia saada palveluita, sinnittelyä kotona liian vähäisten palveluiden varassa, elämän loppuvaiheen hoidon toteuttamista, itsemääräämisen vähäisyyttä sekä vaikeuksia saada palveluita kasvokkain. Pulmia on lainsäädännössä ja aivan erityisesti lakien toimeenpanossa. Vaikuttamistyössä yksittäisen ihmisen tarina konkretisoi laajempaa ongelmaa helpommin ymmärrettäväksi kiireiselle päättäjälle.

Vanhusasiavaltuutetun yksi tehtävä on tehdä aloitteita ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. On tärkeää tuoda esiin ratkaisuja olemassa oleviin ongelmiin. Iäkkäät ja iäkkäiden parissa toimivat ammattilaiset ovat jo nyt lähettäneet omia ehdotuksiaan siitä, miten vanhusasiavaltuutetun kannattaisi toimia ja mihin vaikuttaa. Olen saanut vinkkejä hyvin toimivista palveluista ja kuvauksia siitä, miten asioita voisi tehdä paremmin. Tällaiset viestit tukevat omalta osaltaan aloitteiden tekoa ja keskustelun käynnistämistä.

Vaikuttamistyö ei voi onnistua ilman ajantasaista tietoa. Ikääntyneiden ihmisten aseman parantaminen kattaa kaikki elämänalueet. Siksi vuoropuhelu tutkimusyhteisöjen sekä tilastoviranomaisten kanssa on välttämätöntä. Vanhusasiavaltuutetun yksi tehtävä on selvityksien tekeminen. Suomessa gerontologista tutkimusta tehdään paljon ja se on korkeatasoista. Tämän vuoksi vanhusasiavaltuutetun tehtäväksi jää pikemmin tiedon kokoaminen yhteen ja sen kansantajuinen raportointi päättäjien, iäkkäiden ihmisten ja muiden asiasta kiinnostuneiden käyttöön. On kuitenkin tärkeää tunnistaa myös ne iäkkäiden ryhmät, joista on vähän tietoa, ja pyrkiä kokoamaan heidän kokemuksiaan. Ikä on vain yksi elämää määrittävä asia. Sitä tärkeämpiä ovat monet ihmisen elämänkulkuun liittyvät asiat kuten kulttuurinen tausta, sukupuoli, perhe-, työ- tai asumishistoria. 

Vanhusasiavaltuutetun työllä on enemmän vaikutusta, kun se tehdään yhteistyössä muiden iäkkäiden asemaa edistävien tahojen kanssa. Toivonkin, että pääsen aloittamaan tavoitteellisen yhteistyön monien toimijoiden kanssa ja etsimään yhdessä kestäviä ratkaisuja ikääntyvään yhteiskuntaamme! 
 

Päivi Topo
Vanhusasiavaltuutettu

Blogi