Valtaosa ikääntyneistä Suomessa voi hyvin, mutta hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät erot ovat heidän keskuudessaan suuret

Vanhusasiavaltuutettu on tänään 20.3.2024 luovuttanut ensimmäisen kertomuksensa eduskunnalle. Kertomuksessaan vanhusasiavaltuutettu esittelee keskeisimpiä havaintojaan ja antaa ratkaisuehdotuksia, miten eri tilanteissa olevien ikääntyneiden ihmisten asemaa tulisi kohentaa. Eduskuntakertomuksen painotus on konkreettisissa toimenpide-ehdotuksissa eduskunnalle.

Vanhusasiavaltuutetun päähuomio kahden toimintavuoden kokemuksen sekä tutkimustiedon pohjalta on se, että valtaosa ikääntyneistä voi hyvin. He ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja tukevat merkittävillä panoksilla muiden hyvinvointia sekä yhteiskunnan toimivuutta. Toinen yhtä tärkeä havainto on kuitenkin se, että liian pienet tulot, esteelliset asuinympäristöt, vaikeudet saada tarvitsemiaan sote-palveluita ja yhä useammin myös muita välttämättömiä palveluja, aiheuttavat vakavaa haittaa sadoilletuhansille ikääntyneille. Heillä ongelmat ovat usein kasautuneet jo aiemman elämänkulun varrella tai sitten ne kasautuvat toimintakyvyn nopeasti romahtaessa tai elämäntilanteen yllättäen muuttuessa.

"Ikääntyneet ovat hyvin monimuotoinen joukko ihmisiä. Yli 65-vuotiaita on 1,3 miljoonaa. Heistä valtaosa tulee toimeen tuloillaan, mutta mitä vanhempien ikäryhmien tilannetta tarkastellaan, sitä suurempi osuus on pienituloisia. Ikääntyneitä ihmisiä koskettaa myös syrjäytyminen. Se voi liittyä koko elämänkulun aikana koettuun huono-osaisuuteen tai olla vanhuuden aikaan liittyvä tilanne, jossa esimerkiksi jää ilman välttämätöntä hoitoa ja apua", vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo toteaa.

Ratkaisuja ikääntyneiden aseman parantamiseksi 

Vanhusasiavaltuutetun toiminta ikääntyneiden aseman ja oikeuksien toteutumisen edistämiseksi käynnistyi vuoden 2022 alussa. Yksi vanhusasiavaltuutetun lakisääteisistä tehtävistä on antaa eduskunnalle kerran neljässä vuodessa kertomus ikääntyneiden asemasta ja oikeuksien toteutumisesta.

Tässä eduskuntakertomuksessa esillä on oikeus välttämättömään toimeentuloon, digitalisaation vaikutukset ikääntyneiden perusoikeuksien toteutumiseen sekä heidän oikeutensa saada tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Lisäksi kertomuksessa nostetaan esiin pankkipalveluihin ja muuhun asiointiin, julkiseen liikenteeseen, asuinympäristöihin, osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä oikeusturvan toteutumiseen liittyviä kysymyksiä.

"Kertomuksemme antaa ehkä karun kuvan ikääntyneiden asemasta Suomessa. Listaamme ongelmia, mutta kertomuksemme ehdottaa myös ratkaisuja. Me haluamme näyttää suosituksillamme, että ikääntyneiden asemaan liittyvät haasteet ovat ratkaistavissa poliittisilla toimenpiteillä ja resursseilla", vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo toteaa.

Väestön keski-ikä on noussut ja pitkäikäisyys yleistynyt Suomessa jo pitkään. Koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta ikääntyneiden asema ja oikeuksien toteutuminen on yhä tärkeämpi kysymys. On myös entistä tärkeämpää etsiä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja, joilla voidaan varmistaa se, että kaikenikäisten on hyvä elää ikääntyvässä Suomessa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä digitalisaation haasteet pääteemoja kertomuksessa.

Digitalisaatio vaikuttaa kaikkeen elämään ja sen vuoksi teemaan liittyvät suositukset eduskunnalle ja niiden perusteet ovat vahvasti esillä vanhusasiavaltuutetun kertomuksessa eduskunnalle. Vanhusasiavaltuutettu on ensimmäisten kahden toimintavuotensa aikana tuonut useita kertoja esiin eduskunnalle ja valtioneuvostolle sekä eri viranomaisille ratkaisuehdotuksia, joilla voitaisiin lieventää ikääntyvien ongelmia digitalisoituneessa yhteiskunnassa.

"Mittavalla joukolla ikääntyneitä on vaikeuksia toimia digitaalisissa ympäristöissä tai he eivät toimi siellä ollenkaan. Heistä valtaosa on hyvin iäkkäitä ja monella on matala koulutus. Heidän asemansa ja mahdollisuutensa toimia omissa ja yhteisissä asioissa vaikuttavat heikentyvän samaan aikaan, kun valtaosa väestöstä saa digitalisoitumisesta hyötyä elämäänsä", Päivi Topo sanoo.

Toinen keskeinen teema on sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden puutteet. Kyse on ennen kaikkea kotihoidosta sekä lyhyt- ja pitkäkestoisesta ympärivuorokautisesta hoidosta. Tilanne on koko maassa vakava, koska palveluihin on yhä vaikeampi päästä.

"Tämä tilanne vaatii eduskunnalta valmiuksia suunnata näihin palveluihin riittävä rahoitus ja varmistaa palveluiden toimintaedellytykset. Hyvinvointialueet ovat karsineet entisestäänkin liian vähäisiä vanhuspalvelujaan. Nyt on arvioitava sitä, millä keinoin valtiovalta ohjaa hyvinvointialueiden toimintaa ja varmistaa, että ne järjestävät riittävät lakisääteiset vanhuspalvelut. Iäkkäiden monisairaiden ja toimintakyvyltään heikentyneiden ihmisten on saatava ne palvelut, joita he tarvitsevat jokapäiväisen elämänsä tueksi. Tämä on keskeinen perusoikeus", vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo toteaa.

Vanhusasiavaltuutettu ehdottaa eduskunnalle useita keinoja, joilla voidaan muuttaa ikääntyneiden kokemaa eriarvoisuutta ja tehdä korjauksia kaikkein heikoimmassa tilanteessa olevien ikääntyneiden asemaan. Monet suositukset lisäisivät myös nuorempien sukupolvien hyvinvointia.

"Suositusten vaatimat kustannukset ovat monessa kohdin maltillisia, mutta esimerkiksi kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen pitkäaikaiseen ja lyhytaikaiseen hoitoon tarvitaan lisärahoitusta. Olennaista on myös huomioida vaihtoehtoiset kustannukset yhteiskunnalle, jos mitään ei tehdä", vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo sanoo.

"Ikääntyvien suhteellinen osuus väestöstä ei ole koskaan ennen ollut näin suuri. Sen vuoksi on välttämätöntä katsoa iäkkäiden tilannetta monipuolisesti ja huomata myös ne mittavat panokset, joilla he tukevat suomalaisen yhteiskunnan toimivuutta ja kaikenikäisten hyvinvointia", Topo jatkaa.

Tutustu vanhusasiavaltuutetun kertomukseen eduskunnalle: Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle (PDF).