Turvakoteja tarvitaan ikääntyneille

Perheenjäsenten kesken tapahtuva fyysisen väkivallan käyttö sekä muu kaltoinkohtelu lähisuhteissa koskettavat myös ikääntyneitä. Kaltoinkohtelu voi olla taloudellista hyväksikäyttöä tai muunlaista henkistä väkivaltaa ja huonoa kohtelua. Tutkimusten mukaan perheen sisäiseen väkivaltaan ja muuhun kaltoinkohteluun liittyy usein päihderiippuvuutta, toimeentulovaikeuksia ja mielenterveysongelmia (1, 2). Kaltoinkohtelija voi olla oma puoliso, lapsi, lapsenlapsi tai heidän puolisonsa. Tilanne on voinut olla huono jo pitkään.

Sosiaalityössä tunnistetaan perheen sisäistä väkivaltaa ja muuta kaltoinkohtelua kokeneita iäkkäitä ja kohdataan myös heidän läheisiään. Kaltoinkohtelua kokeneiden auttaminen vaatii usein pitkäkestoista yhteistyötä ja heidän tarpeisiinsa vastaavia palveluja. (1.) Tukipalveluita, kuten sopivia paikkoja turvakodeissa, on iäkkäille vähän. THL:n tilastojen mukaan turvakotien asiakkaista vain pieni osa on ikääntyneitä (3). Onkin hyvin tärkeää, että ikääntyneitä ohjataan turvakoteihin ja että turvakodeissa pystytään ottamaan ikääntyneiden asiakkaiden tarpeet huomioon.

Kun iäkäs henkilö tarvitsee sairautensa tai toimintakyvyn ongelmien vuoksi läheiseltään aikaisempaa enemmän apua, muuttuu myös perheen sisäinen dynamiikka. Tämä on riskialtis tilanne avuntarvitsijalle niissä perheissä, joissa on kaltoinkohtelua. Avun ja tuen tarve on iäkkäillä usein pitkäkestoista ja lisääntyy ajan myötä. Omaishoitajan vähittäinen uupuminen lisää myös riskiä sille, että omaishoidettavaa kohdellaan vahingoittavalla tavalla. Myös hoidettava voi toimia läheistään kohtaan väkivaltaisesti tai muulla tavoin vahingollisesti.

Ikääntyneiden omaishoito ja omaisten kantama vastuu läheisistään on lisääntynyt Suomessa samalla, kun ikääntyneiden palvelujen piirissä on yhä pienempi osuus ikääntyneistä (4). Omaishoidon tukipalveluja, kuten lyhytaikaisia jaksoja hoivakodeissa tai päivätoimintaa, on kuitenkin tarjolla liian vähän (5). Myös kriisipaikoista ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on pulaa. Nämä ovat olennaisia palveluja väkivaltaa ja muuta kaltoinkohtelua kokeneiden ikääntyneiden auttamiseksi sekä kaltoinkohtelun tilanteiden riskien pienentämiseksi.

Hyvinvointialueilla on kehitettävä osaamista, jotta kaikissa palveluissa ja erityisesti ikääntyneiden palveluissa tunnistetaan sekä vastataan ikääntyneiden tuen tarpeisiin, joita väkivalta aiheuttaa. Vaikuttaa siltä, ettei turvakodeissa pystytä tällä hetkellä vastaamaan hoivatarpeisiin eikä hoivapalveluissa väkivallan aiheuttamiin tuen tarpeisiin (6). Ikääntyneitä kaltoinkohtelua ja väkivaltaa kokeneita varten tarvitaan palvelut, joiden avulla he voivat elää ja asua turvallisesti.

Päivi Topo
Vanhusasiavaltuutettu
 

Lähteet:
1. Niemi, M. & Pietilä, I. (2023). Perhesuhteiden diskursiivinen rakentuminen gerontologisen sosiaalityön asiakkaiden asiakirjoissa. Gerontologia, 37(3), 247–263.
2. Luoma, ML.., Tiilikallio, P. & Helakallio, P. (2018). Kotona asuviin ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja väkivalta. Lääketieteellinen aikakauskirja. Duodecim 2018;134(18):1797‒802.
3. THL 2024. Tr 26/2024 Turvakotipalvelut 2023. Turvakotien asumispäivien määrä kasvussa.
4. Hoppania, H.-K. (2019). Politicisation, engagement, depoliticisation – the neoliberal politics of care. Critical Social Policy, 39(2), 229-247.
5. Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024
6. Niemi, M. (2023). Mistä tukea hoivan emotionaalisiin kustannuksiin? SustAgeable-tutkimushankkeen blogi.