Hyvinvointialueet ovat yksi toisensa jälkeen ilmoittaneet supistavansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteidensä määrää. Hyvinvointialueilla tulee olemaan yhä vähemmän terveysasemia tai hyvinvointiasemia palveluineen, päivystysten ja sairaaloiden määrä vähenee ja monien asukkaiden matkat palveluihin pitenevät. Keskeiseksi syyksi muutoksille kerrotaan olevan määrärahojen niukkuus. Palveluverkkoa karsimalla arvioidaan saatavan säästöjä.
Hyvinvointialueiden päätösesityksissä kerrotaan, että tilalle tulee liikkuvia palveluja sekä etäpalveluja. Niiden arvioidaan tulevan edullisemmiksi ja silti vastaavan asukkaiden tarpeisiin. Oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin on turvattu perustuslailla ja tätä oikeutta on täsmennetty muussa lainsäädännössä. Nopeita palveluverkostojen karsimisia ei voida toteuttaa ilman, että tämä perusoikeus turvataan kaikille hyvinvointialueen asukkaille. Vaikka määrärahat ovat niukat, on jokaisen hyvinvointialueen päättäjän ja viranhaltijan noudatettava lakia.
Sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavien toimipaikkojen vähentäminen huolestuttaa sekä asukkaita että päättäjiä. Päätökset tehdään varsin lyhyellä valmisteluajalla ja muutokset toteutetaan nopeasti. Ikääntyneiden asukkaiden erityisenä huolena on se, miten kauempana oleviin palveluihin pääsee, jos autoa ei ole, julkinen liikenne puuttuu ja taksien hinta ylittää maksukyvyn.
Toinen huoli liittyy sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisoimiseen. Lääkäreiden ja hoitajien etävastaanotot ovat jo olleet paljon käytössä eri puolilla maata. Kotihoidossa etäkäynneillä on korvattu osa ikääntyneiden kotikäynneistä. Kotikuntoutusta toteutetaan myös etäpalveluna. Ajanvaraukset ovat yhä useammin ensisijaisesti verkkopalveluja. Liikkuvista palveluista on vähemmän kokemuksia. Etäpalvelujen ja liikkuvien palvelujen käytettävyydestä ja vaikuttavuudesta tarvitaan lisää tietoa.
Erityisesti kaikkein ikääntyneimpien kohdalla digitaidot ovat harvinaisia ja vaikka taitoja olisi, voivat toimintakyvyn ongelmat estää etäpalveluiden käytön. Läheskään kaikilla ei ole luotettavaa läheistä, joka voisi heitä tarvittaessa auttaa digitaalisessa asioinnissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Osa etäpalveluista on toteutettu niin, ettei henkilöltä vaadita digitaitoja. Aina on kuitenkin oltava vaihtoehto etäpalveluille.
Suomalainen yhteiskunnan toimivuuden yksi perusta on luottamus. Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan ikääntyneiden ihmisten luottamus yhteiskuntaan on muutoin hyvällä tolalla, mutta sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen heidän luottamuksensa horjuu. Iäkkäät ovat suurin asiakasryhmä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Heidän näkökulmastaan on välttämätöntä, että suunnitelmat etäpalveluiden ja liikkuvien palveluiden käytännön toteutuksesta ja niiden saavutettavuudesta ovat valmiit ennen kuin päätetään muun palveluverkon supistamisista.
Päivi Topo
vanhusasiavaltuutettu
