Seuraavalla hallituskaudella on lisättävä iäkkäiden palveluita, mahdollisuuksia pysyä kunnossa sekä tarjottava kaikille mahdollisuus sujuvaan asiointiin

Hallitustunnustelija nosti ikääntyneiden oikeudet esiin kysymyksissään eduskuntapuolueille seuraavan hallituksen muodostamista varten. Hallitustunnustelija kysyi myös puolueilta, miten ne vastaisivat laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa ja lisäisivät kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo ehdottaa blogikirjoituksessaan ratkaisuja, joilla iäkkäiden asemaa ja oikeuksia voidaan parantaa lähivuosina.

Vanhuspalveluiden riittävyyden kohtalonkysymykset

Eduskuntapuolueille esitettiin kiperiä kysymyksiä vanhuspalveluiden kriisin ja hoitajapulan ratkaisemiseksi. Kiinnittäisin huomiota kolmeen kohtalonkysymykseen: sairauksien ja toimintakyvyn heikkenemisen ennaltaehkäisyn onnistuminen, vanhuspalveluiden määrän lisääminen ja työntekijöiden saatavuus sekä työurien vahvistaminen.

Kaksi lähivuosikymmentä tulevat olemaan huippuvuodet vanhuspalveluiden tarpeelle, sillä pelkästään muistisairautta sairastavien määrä voi jopa tuplaantua vuoteen 2050 mennessä. Muistisairauksista johtuvaa palvelutarpeen kasvua voidaan jonkin verran hillitä muistisairauden riskien vähentämisen ja kuntoutuksen avulla. Muistisairaudet aiheuttavat valtaosan vanhuspalvelujen tarpeesta ja muistisairautta sairastavien määrä kasvaa nopeasti, sillä korkea ikä on suurin yksittäinen riskitekijä muistisairauden puhkeamiselle. Moniin muihin muistisairauden riskitekijöihin voidaan kuitenkin vaikuttaa ja näin vähintäänkin lykätä sairauden puhkeamista. Toisinkin kaikki vaikuttaviksi todetut riskejä vähentävät keinot kaikkien iäkkäiden ulottuville seuraavan hallituskauden aikana.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinojen tuominen kaikkien ulottuville vähentää terveyseroja vauraimpien ja pienituloisimpien iäkkäiden välillä. Terveyserojen pienentymisestä hyötyy myös julkinen talous, sillä pienituloisimmilla on nyt selvästi enemmän hoidon tarvetta aiheuttavia toimintakyvyn ongelmia ja pitkäaikaisia sairauksia kuin parhaimmin toimeentulevilla ikääntyneillä.

Koska vanhuspalvelujen tarve tulee joka tapauksessa lisääntymään voimakkaasti, on hallituksen varmistettava, että iäkkäiden oikeus heidän tarvitsemiinsa vanhuspalveluihin toteutuu kaikilla hyvinvointialueilla. Vanhuspalveluita on lisättävä koko maassa. Levittäisin kansallisella hankkeella ikääntyneiden palveluihin sellaista teknologiaa, joka on jo todettu hyödylliseksi vanhuspalveluiden asiakkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Tällaisia ovat esimerkiksi etäkuntoutus ja toimintakyvyn ylläpitoa tukevat etäryhmät. Näin ikääntyneet ihmiset saisivat teknologiasta nopeasti hyötyä ja samalla tukea digitaitoihin.

Hallitustunnustelija haki kysymyksillään ratkaisuja myös hoitojonojen purkamiseen. 
Hoitojonot piinaavat kaiken ikäisiä. Mahdollisuuksia kuntoutukseen sekä jonossa oltaessa että operaatioiden jälkeen on lisättävä erityisesti iäkkäille. Pitkä toimenpiteen odotus laskee helposti iäkkään henkilön toimintakykyä ja mielialaa sekä vaikuttaa itsenäisen elämän mahdollisuuksiin. Hoitotoimien jälkeen kuntoutumiseen tarvitaan sitä enemmän tukea mitä heikompi toimintakyky on ollut toimenpidettä ennen. Tällä hetkellä kuntoutusta ei ole riittävästi saatavilla ja sen seurauksena moni päätyy takaisin hoitojonoon. Suomessa on näyttöön perustuvia kuntoutuksen ja sen jälkeisen toimintakyvyn ylläpidon malleja, jotka levittäisin käyttöön koko maahan. Näin hillitään väestön ikääntymiseen liittyvää palvelutarpeen nopeaa kasvua.

Työvoiman riittävyys vanhuspalveluissa ja koko sote-alalla on tulevien vuosien kohtalonkysymys. Toteuttaisin kaikki ne ehdotukset, joita sosiaali- ja terveysministeriön johdolla on jo valmisteltu työvoimapulan ratkaisemiseksi. Hoitoalan ammattilaiset ovat parhaita asiantuntijoita kertomaan, millä tavoin alan vetovoimaa voidaan lisätä, ja mitä vaaditaan, jotta alan työskentelyolosuhteet saadaan kuntoon. Kuuntelisin tarkasti, miten he kehittäisivät työtään. Lisätoimena pilotoisin sote-alan opiskelijoille korvauksen maksamista työharjoittelustaan ja arvioisin sen vaikutuksia alan veto- ja pitovoimaan sekä opiskelijoiden hyvinvointiin ja opintojen saattamiseen loppuun.

Digituen ja kasvokkaisen asioinnin saatavuus kuntoon

Hallitusneuvottelija esitti myös tärkeän kysymyksen siitä, miten eläkeläiset huomioitaisiin paremmin aktiivisena voimavarana yhteiskunnan rakentamisessa. Digitalisaation aiheuttamat ongelmat ovat yksi keskeisimmistä ilmiöistä, joka estää lukuisten iäkkäiden kansalaisten aktiivista osallistumista yhteiskuntaan.

Digitalisaatio on tuonut paljon hyvää ikääntyneiden ihmisten elämään, mutta myös ongelmia, jotka vaikeuttavat tai estävät iäkkäitä hoitamasta omia asioitaan sekä osallisuutta yhteiskuntaan. Vanhusasiavaltuutettu on esittänyt hallitusohjelmasuosituksissaan kolmea ratkaisua, joilla digitalisaation aiheuttamaa eriarvoisuutta voidaan purkaa. Koska digitaidot ovat muodostuneet kansalaistaidoiksi, digituen saatavuutta on lisättävä iäkkäille siten, että kaikki kunnat ottaisivat digituen koordinoinnin tehtäväkseen. Näin kuntalaiset saisivat paremmin tiedon digituen saatavuudesta kunnassa ja digitukea toteuttavat järjestöt saisivat toimitiloja käyttöönsä, viestintäapua sekä koulutusta digitukijoille. Toteuttaisin myös kansallisen asiointikanavan niille iäkkäille, jotka eivät käytä lainkaan digitaalisia laitteita ja joilla ei lainkaan ole sähköisen tunnistautumisen välineitä. Järkiperäistäisin ja selkeyttäisin myös sähköistä puolesta-asiointia, jotta ikääntyneet saisivat asiointiinsa avun silloin, kun he sitä tarvitsevat.

Iäkkäillä on oltava mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan

Suomessa on ennennäkemättömän paljon osaavia, työkykyisiä ja työhaluisia ikääntyneitä. Heidän työmahdollisuuksiaan tulisi edistää osa-aikatyön tarjontaa lisäämällä ja tarjoamalla mahdollisuuden osaamisen ylläpitoon. Yli 50-vuotiaille työttömille tarjoaisin nykyistä paremmin mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää osaamistaan. Olisi tärkeää kuunnella tarkkaan työnantajien näkökulmia yli 50-vuotiaiden palkkaamiseen liittyen ja tekisin niiden pohjalta toimia työelämän ikäsyrjinnän vähentämiseksi. Eläkkeellä olevien mahdollisuuksia työntekoon parantaisin osa-aikatyötä lisäämällä ja ammatillisen täydennyskoulutuksen ulottamisella myös heille. Kansainvälistä rekrytointia tarvitaan muun muassa iäkkäiden palveluihin ja sen onnistumiseksi linjaisin tarkemmin, miten kansainväliset hoitotyön ammattilaiset voivat parhaiten toimia osana vanhustyön työyhteisöjä iäkkäiden hyväksi.

Myös kansalaisjärjestöissä toimii satojatuhansia iäkkäitä eri rooleissa. Eläkkeellä olevien ja ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia voisi lisätä kulukorvausten avulla. Järjestöjen rahoituksen ja muiden toimintaedellytysten turvaaminen on välttämätöntä ja kannattavaa, eikä siitä tule tinkiä.

Ikääntyneiden ihmisten paikka on niissä pöydissä, joissa heille tärkeistä asioista päätetään. Vanhusneuvostoja koskevaa lainsäädäntöä tarkentaisin, jotta jokaisessa vanhusneuvostossa on jäseninä ikääntyneitä kuntalaisia ja hyvinvointialueiden asukkaita. Samoin täsmentäisin säädöksin vanhusneuvostojen oikeudesta osallistua lautakuntien ja muiden päätöksiä valmistelevien ja niitä tekevien ryhmien kokouksiin kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Esteettömyydestä tinkimisen asuntotuotannossa lopettaisin heti. Esteettömyys on kaikkien kansalaisten etu ja meistä jokainen tarvitsee esteetöntä asuinympäristöä elämänkulkumme aikana.

Ikääntyneiden suoranaisen köyhyyden poistaisin nostamalla kaikkein pienimpiä eläkkeitä. Ylipäätään nostaisin eläkkeitä siten, että kaikkein pienituloisimmat hyötyisivät nostoista eniten. Nyt moni liian pienillä tuloilla sinnittelevä on näköalattomassa loukussa jatkuvan rahapulan vuoksi. Se vaikuttaa ihmisen koko elämään ja lisää myös jatkuvia yksinäisyyden kokemuksia. Tulot, joilla tulee toimeen, ovat avain omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä aktiiviseen osallistumiseen yhteiskuntaan.    
    
Lue lisää vanhusasisavaltuutetun suosituksista seuraavalle hallituskaudelle.

Päivi Topo,
vanhusasiavaltuutettu