Pienituloisimpien ikääntyneiden toimeentulo heikkenee hallituksen toimilla

Julkisuudessa on useaan kertaan esitetty näkemyksiä siitä, etteivät hallituksen suunnittelemat leikkaukset sosiaaliturvaan vaikuttaisi vanhuuseläkkeellä oleviin ihmisiin. Iäkkäät eläkkeensaajat tarvitsevat kuitenkin eri tilanteissa sosiaaliturvaa, ja suunnitellut leikkaukset heikentävät pienituloisimpien ikääntyvien toimeentuloa.

Sosiaalietuudet turvaavat toimeentuloa ja hyvinvointia erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ikääntyneiden kohdalla. Ikääntyneiden taloudelliseen huono-osaisuuteen liittyy pienituloisuuden lisäksi pitkäaikaisten sairauksien hoidon ja toimintakyvyn laskun myötä suuret terveydenhuollon menot, nousevat asumiskulut ja elinkustannukset. Tätä kokonaisuutta vaikeuttaisi entisestään hallituksen esittämät sosiaaliturvaleikkaukset.

Tarkastelemme tätä yhden esimerkin avulla:

Iäkäs, pienituloinen äiti - kutsumme häntä Marjataksi - asuu pääkaupunkiseudulla vuokra-asunnossa. Marjatan 60-vuotias lapsi asuu hänen kanssaan. Aikuisen lapsen tulona on osatyökyvyttömyyseläke ja he saavat yleistä asumistukea. Iäkkäällä äidillä on useita pitkäaikaissairauksia ja terveydenhoitoon liittyvät menot kasvavat usein hyvin korkeiksi. Marjatta käyttää rollaattoria liikkumisen apuna ja hänellä on alkava muistisairaus. Vuokran, sähkölaskun ja ruuan hinnan noustessa äiti ja hänen aikuinen lapsensa ovat hakeneet toimeentulotukea. He ovat pitkään jonottaneet edullisempaa vuokra-asuntoa, mutta esteettömiä ja edullisia vuokra-asuntoja ei ole löytynyt.

Indeksijäädytys eläkkeensaajan asumistukeen ja leikkaukset yleiseen asumistukeen heikentävät pienituloisimpien toimeentuloa

Asumisen tuet tukevat merkittävästi pienimmillä eläketuloilla eläviä ikääntyneitä. Tavallisimmin ikääntyneet yksin asuvat henkilöt ja pariskunnat saavat eläkkeensaajan asumistukea. Osa saa kuitenkin myös yleistä asumistukea. Kun ikääntynyt henkilö asuu yhdessä esimerkiksi aikuisen lapsensa kanssa, jonka tulot eivät oikeuta eläkkeensaajan asumistukeen, heidän on haettava yhdessä yleistä asumistukea. Yleisen asumistuen pieneneminen vaikuttaisi näiden ikääntyneiden toimeentuloon. Näin kävisi Marjatan kohdalla.

Koska Marjatta asuu vuokralla, hallituksen esitys, jonka mukaan yleistä asumistukea ei myönnettäisi omistusasumiseen, ei koske häntä. Montaa pienituloista ikääntynyttä se kuitenkin voi koskea. Heidän omistusasuntoaan voi olla vaikea myydä, ja muutto muualle on siksi erityisen vaikeaa. Hallitus esittää myös sitä, että asumiseen ja asunnon kunnossapitoon liittyviä kustannuksia jätetään koko hallituskauden ajan tarkistamatta. Tämä tarkoittaa sitä, että kohonneita kustannuksia ei oteta huomioon eläkkeensaajan asumistuen saajilla. Iäkkäät ihmiset asuvat yleisesti ottaen vanhemmissa asunnoissa, joissa energiankulutus ja kunnossapitokustannukset voivat olla suuria (Kortelainen ym. 2020).

Koska Marjatta asuu yhdessä aikuisen lapsensa kanssa, vaikuttavat hallituksen esittämät muut sosiaaliturvaleikkaukset myös häneen, kun aikuisen lapsen toimeentulo heikkenee.

Toimeentulotuen kiristykset asumiskuluissa

Myös hallituksen esitys toimeentulotukilain 7 a §:n muuttamisesta liittyy asumiseen. Siinä ehdotetaan toimeentulotukilakia muutettavaksi niin, että jos toimeentulotukea hakevan henkilön asumiskulut ylittävät hyväksyttäväksi katsotun tason, heitä ohjattaisiin hakemaan edullisempaa asuntoa kolmen kuukauden aikarajassa. Hallituksen esityksessä oleva vaade asunnon vaihtamisesta on ongelmallinen, sillä toimeentulotuen saajat ovat tavanomaista selvästi haavoittuvammassa asemassa. Näin on myös Marjatan kohdalla, sillä hän tarvitsee nykyistä halvemman ja esteettömän vuokra-asunnon. Sellaista ei ole pääkaupunkiseudulta löytynyt ja muutto kokonaan uuteen ympäristöön vaatisi muuttokuluihin toimeentulotukea ja Marjatan itsenäinen, päivittäinen toiminta ei enää onnistuisi yhtä hyvin hänelle vieraassa ympäristössä.

Hallituksen esitysten yhteisvaikutukset osuvat pienituloisimpiin eläkeikäisiin

Toimeentulotukea saavissa kotitalouksissa asui yhteensä 22 841 yli 65-vuotiasta henkilöä vuonna 2020. Iäkkäiden henkilöiden toimeentulotuen tarve on noussut 23 prosenttia vuodesta 2015 (THL 2022). Ikääntyneiden ihmisten pitkäaikaisen toimeentulotuen tarve nivoutuu usein yhteen eläkeköyhyyden sekä sairaus- ja hoitokulujen kanssa. Myös yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen saajissa on Kelan mukaan paljon ikääntyneitä.

Hallituksen yksittäisten esitysten yhteisvaikutukset pienituloisten ikääntyneiden toimeentuloon ja päivittäiseen selviytymiseen on selvitettävä ennen kuin päätöksiä tehdään Eduskunnassa. On suuri riski, että osa ikääntyneistä ajautuu taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen. Vaade muuttamisesta toiseen asuntoon, voi myös nopeasti heikentää ikääntyneiden hyvinvointia. Nämä seuraukset tulevat kasvattamaan heidän sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvettaan.

Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelmassa todetaan, että sosiaaliturvan uudistamisessa otetaan huomioon ikävaikutukset. Tehtäessä uudistuksia, joilla on vaikutuksia ikääntyneiden ihmisten asemaan ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen tulee valmistelussa kuulla heitä. Ikävaikutusten arviointi säädösvalmistelussa on välttämätöntä erityisesti silloin kun tehdään useita sosiaaliturvan heikennyksiä samaan aikaan. Tässä arvioinnissa on painotettava kaikkein pienituloisimpien ikääntyneiden tilannetta. Hallitusohjelmassa on useita muitakin kirjauksia, jotka voivat heikentää erityisesti pienituloisten ikääntyneiden toimeentuloa ja hyvinvointia. Heikennysten yhteisvaikutusten arviointi on tärkeää koko hallituskauden.

Päivi Topo,
vanhusasiavaltuutettu

Mia Niemi,
asiantuntija

Viitteet

Kortelainen ym. 2020. Ikääntyneiden asuminen – ennakointi ja varautuminen kunnissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:55.