Mikä tuottaa iloa ja valoa vanhuuteen ja vanhuudessa?

Kohentunut terveys, turvattu toimeentulo ja elämänkokemuksen tuoma laaja-alainen ajattelu tuovat iloa ja valoa vanhuuteen, kirjoittaa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo blogissaan.

Mikä tuottaa iloa ja valoa vanhuuteen ja vanhuudessa? Minulta pyydettiin puheenvuoroa kyseisestä kysymyksestä. Otin tehtävän mielelläni vastaan, sillä vanhusasiavaltuutetun on yhtä tärkeää olla perillä olemassa olevista puolustamisen arvoisista asioista kuin korjaamista vaativista ongelmista.

Vanhusasiavaltuutetun lakisääteinen tehtävä on edistää ikääntyvien asemaa ja oikeuksien toteutumista. Löytyisikö vastaus yllä esitettyyn kysymykseen katsomalla sitä, miten hyvin iäkkäiden oikeudet ovat toteutuneet ja miltä osin heidän asemansa on hyvä? Tähän vastaaminen on vaikeaa, sillä ikääntyneiden joukko on hyvin moninainen. On oikeastaan tulkinnanvaraista, missä elämänvaiheessa ihmistä aletaan kutsua ikääntyneeksi.

Ensimmäinen huomioni kysymykseen on kohentunut terveys. Yhä useampi meistä saa elää pitkään ja yhä suurempi osa elinvuosistamme on terveitä. Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky on iäkkäillä selvästi parempi kuin joitakin vuosikymmeniä sitten, kertoo suomalainen seurantatutkimus . Myös miehistä yhä useampi elää pitkän elämän aikaisempaan verrattuna. Terveyserot ovat silti edelleen suuret niin sukupuolten kuin sosioekonomisen asemankin suhteen.

Toinen huomio on toimeentulo. Yhä harvempi vanhuuseläkkeelle siirtyvä on viime vuosina ollut oikeutettu kansaneläkkeeseen. Eläke on sen sijaan koostunut kokonaan työeläkkeestä ja nuorimmilla vanhuuseläkettä saavilla tulotaso on parempi kuin vanhemmilla.

Silti valitettavasti edelleen naisten eläke on keskimäärin selvästi matalampi kuin miesten ja tämä kehitys näyttää jatkuvan palkkaerojen vuoksi edelleen. Edelleen on myös liikaa iäkkäitä, joiden eläke ei riitä edes perusasioihin. Se uuvuttaa ja uhkaa heikentää heidän terveyttään ja sysätä heidät syrjään.

Kolmas huomio on ajattelun laaja-alaisuus. Olen saanut työelämäni aikana paljon tukea erilaisista tehtävistä eläköityneiltä sekä luottamustehtävissä olevilta iäkkäiltä. Heidän kanssaan käydyt keskustelut ovat usein avanneet uusia näkökulmia ja syventäneet ymmärrystä siitä, miksi asiat ovat kehittyneet vähitellen johonkin pisteeseen.

Myös tutkimuksissa on todettu, että iäkkäät kykenevät tarkastelemaan laajoja kokonaisuuksia. Parhaimmillaan meitä voi vanhuudessa odottaa niin sanottu kristallisoinut äly. Olisi luontevaa nähdä ikääntyneitä henkilöitä nykyistä enemmän päättäjinä. Odotan, milloin lasikatto murtuu ja yli 80-vuotiaat toimivat kansanedustajina ja ministereinä. Nyt vanhin kansanedustaja on 73-vuotias.

Viimeinen huomioni liittyy iäkkäiden haluun auttaa muita. Suurin osa isovanhemmista auttaa nuorempia sukupolvia monin eri tavoin. Vapaaehtoistoiminnassa on mukana erittäin paljon iäkkäitä, olipa sitten kysymys ilmastopolitiikan edistämisestä, järjestöjen luottamustehtävistä, digituesta, liikunnasta, lasten kouluvaareista ja -mummoista tai nuorten taloustaitojen kohentamisesta. Läheisiään auttaa suuri joukko iäkkäitä ja omaishoidon sopimuksen tehneistä vanhuuseläkeiässä on noin puolet. Tämä kertoo ikääntyneiden sitoutuneisuudesta auttamiseen sekä heidän voimavaraisuudestaan ja suuresta liikkumatilasta yhteiskunnassa.

Suomalaisessa lainsäädännössä ikääntyneiden asema yhdenvertaisena on turvattu melko hyvin erityisesti perustuslaissa. Se antaa paljon valoa vanhuuteen. Ikääntyminen on kokonaisuudessaan kokenut valtaisan myönteisen muodonmuutoksen. Vaikka sen taustalla on ollut yleinen yhteiskunnallinen kehitys ja monet suotuisat poliittiset päätökset, yhteiskunnan rakenteet, sosiaaliset käytännöt ja kulttuurimme eivät oikein ole pysyneet menossa mukana. Hyviä päätöksiä on tehty toisenlaisen väestörakenteen ja siihen liittyvien odotusten aikana.

Valoa ikääntyvän Suomen tulevaisuuteen tuo se, että ikääntyvät ovat yhä paremmin koulutettuja ja monen ammattitaito on hyvä. Yhä suurempi joukko eläkeikäisiä haluaisi myös jatkaa työelämässä, mutta läheskään kaikki eivät löydä itselleen työtä. 

Kun ikääntyneiden oikeus työhön saadaan toteutettua nykyistä paremmin, voidaan todeta, että ikääntyneiden yhdenvertaisuus on ottanut merkittävän askeleen eteenpäin.

Päivi Topo
vanhusasiavaltuutettu