Kuka kuulee kotihoidon asiakasta? Kooste 1.10. Vanhusasiavaltuutetun webinaarista

Mikä on kotihoidon asiakkaiden asema ja miten heidän perusoikeutensa toteutuvat? Miten kunkin iäkkään ihmisen yksilöllistä tilannetta voidaan mahdollisimman hyvin tukea kotihoidon palvelujen avulla? Näihin kysymyksiin etsittiin vastausta vanhusasiavaltuutetun järjestämässä webinaarissa.

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo totesi tilaisuuden avauspuheenvuorossaan, että kotihoito on iäkkäiden palvelujen kivijalka ja se tulisi kaikkien päättäjien ottaa huomioon. Kotihoidon palveluja tarvitaan sairaalasta kotiuduttaessa, omaishoidon tueksi ja ennen kaikkea tukemaan niitä iäkkäitä, jotka tarvitsevat usein apua päivittäiseen elämäänsä.

Kotihoidon käynnit ovat yleensä hyvin lyhyitä ja suurimman osan ajasta iäkäs henkilö on ilman kotihoidon apua kotonaan. Mitä noiden lyhyiden käyntien aikana tapahtuu, on erittäin olennaista iäkkään henkilön päivittäisen elämän kannalta. Jokaisen kotihoidon asiakkaan avun ja hoidon tarve on yksilöllinen ja sen vuoksi heidän kuulemisensa on erityisen tärkeää.

Kotihoidon asiakasmäärä on vähentynyt, vaikka iäkkäiden määrä kasvaa

Webinaarin aihe on nyt erittäin ajankohtainen, sillä THL: n tuoreet tiedot kertovat kotihoidon asiakasmäärän yhä vähentyneen, vaikka iäkkäiden määrä kasvaa. Niiden mukaan säännöllisen kotihoidon piirissä oli 13 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä, mikä on yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin vuotta aiemmin. Osuuden lasku ei selity iäkkään väestön kasvulla, koska myös kotihoidon asiakkaiden absoluuttinen määrä on vähentynyt. Tämä on kestämätön suunta, sillä sen seurauksena osa iäkkäistä jää ilman tarvitsemiaan kotihoidonpalveluja tai saa niitä liian vähän.

Kotihoidon tulisi perustua yksilöllisille tarpeille

Tilaisuuden aluksi omaishoitaja Maria Jukka kertoi webinaarissa kokemuksiaan kotihoidosta. Hän painotti, että asiakas on keskeinen toimija, jonka kanssa on neuvoteltava ja suunniteltava hoito yhdessä. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso korosti videotervehdyksessään, että osallisuus on ihmisoikeus.

Eveliina Saari esitteli tapauskuvausten avulla empatian ilmenemistä kotihoidon asiakaskohtaamisissa. Hän totesi esityksessään, että empatia mahdollistaa asiakkaan äänen kuulumisen palvelujärjestelmän kehittämisessä ja että empaattiset kohtaamiset synnyttävät hyvinvointia niin asiakkaille kuin hoitajille.

Hanna Ristolainen esitteli SOLDEX-hankkeen tuloksia, joiden mukaan moni kotihoidon asiakas kokee yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä eikä saa riittävästi apua ja tukea tilanteeseensa. Kotihoidon asiakkaiden osallisuuden edistämiseksi asiakkaiden yksilöllinen tuki on sovitettava heidän tarpeisiinsa, kotihoidon asiakkaiden ulkoilu on mahdollistettava sekä huomioitava erityisesti kaikkein syrjäytyneimmät ikääntyneet kotona asuvat.

Palvelulinjajohtaja Satu Kiuru kertoi Länsi-uudenmaan hyvinvointialueen hyvistä käytännöistä. Hän kertoi muun muassa alueen Olkkari-toiminnasta, jossa ikääntyneille tarjotaan kohtaamispaikkoja, jotka vähentävät yksinäisyyttä ja tukevat hyvinvointia. Olkkaritoimintaa voidaan toteuttaa myös etänä.

Muistihoitaja Karoliina Tiura muistutti tavoista, joilla kotihoidon työntekijä voi tukea asiakkaan osallisuutta. Ne ovat monesti pieniä arkisia tekoja. Tiura korosti esimerkiksi muistelun tärkeyttä helpottamaan ammattilaisen, muistisairaan ihmisen ja tämän läheisen välistä vuorovaikutusta.

Etähoivan mahdollisuudet ja rajat

Tilaisuuden loppukeskustelussa todettiin, että kotihoidon asemaa ja osallisuutta tuetaan muun muassa hoivatyön hyvällä organisoinnilla. Silloin asiakkaalla ja hoitajalla on mahdollisuus tuntea toisensa. Asiakkaan osallisuus toteutuu esimerkiksi niin, että hän pystyy vaikuttamaan hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. 

Myös teknologian ja etähoivan merkityksestä keskusteltiin. Karoliina Tiura toi esiin, että etäkäyntien todettiin sopivan hyvin, jos iäkkään toimintakyky on riittävän hyvä ja hän on niitä halukas vastaanottamaan. Hyvä kohtaaminen voi toteutua myös etäyhteyksien välityksellä. Satu Kiuru korosti, että teknologia toimii palveluvalikkoa täydentävänä ratkaisuna, se voi tuoda asiakkaalle turvaa ja tuottaa myös tietoa asiakkaan tilanteesta. Eveliina Saaren mukaan on kuitenkin tärkeää seurata ja arvioida, mitä uusista teknologioista, esimerkiksi tekoälyn käyttöönotosta seuraa.

Millä toimilla tuetaan kotihoidon asiakkaiden asemaa ja osallisuutta?

Tilaisuuden ilmoittautumisen yhteydessä saimme yli 100 vastausta kysymykseen: Millä toimilla tuetaan kotihoidon asiakkaiden asemaa ja osallisuutta? Vastauksissa korostuivat seuraavat teemat:

• Asiakas mukana hoidon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
• Tietoa lisää kotihoidon asiakkaan oikeuksista ja saatavilla olevista palveluista.
• Kotihoidon resurssit vahvemmiksi ja yhteistyötä tiiviimmäksi: läheiset, järjestöt, vapaaehtoiset, yksityinen sektori.
• Kotihoidon työn organisointi paremmaksi, esimerkiksi omahoitajuuden tukeminen ja varmistaminen, että työntekijöillä on aikaa asiakkaiden kohtaamiselle ja kuuntelemiselle.
• Kotihoitoa tukevat palvelut vahvemmiksi, esimerkiksi perhehoito ja kuntouttava päivätoiminta.
• Ennaltaehkäisevien palvelujen lisääminen, esimerkiksi hyte-työ ja etsivä vanhustyö.
• Päätöksentekoon vaikuttaminen.

Vanhusasiavaltuutetun toimisto kiittää vilkkaasta keskustelussa tilaisuudessa sekä kaikista vastauksista ennakkokysymyksiin. Ne ovat hyödyksi valtuutetun vaikuttamistyössä.