Olen vanhusasiavaltuutetun toimiston uusi asiantuntija. Taustaltani olen sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja terveystieteiden tohtori. Olen toiminut monissa erilaisissa ikääntyneiden palveluissa hoitajana ja esihenkilönä. Viimeisimpänä olen tutkijana tarkastellut vanhustyön lähijohtamista ja kotihoidon organisointia. Jatkan edelleen tutkimustyötäni Helsingin yliopistossa vanhusasiavaltuutetun toimiston tehtävien ohella.
Ikääntyneiden hoitotyö ja palvelut ovat kulkeneet urallani mukana jo vuodesta 2008 lähtien, jolloin olin ensimmäistä kertaa kesäsijaisena kotihoidossa. Kotihoito oli tuolloin tosin hyvin erilaista kuin nykyään. Asiakkaalta toiselle mentiin ison avainnipun kanssa ja päivän työt tulostettiin aamulla tietokoneelta paperille. Ensimmäisenä työpäivänä sain käteen kaupungin paperisen kartan. Ei ollut vielä käytössä kännykän karttasovelluksia. Illat ja viikonloput tuntuivat kiireisiltä, kuten nykyäänkin, mutta aamuvuoroissa oli aikaa pysähtyä tekemään muutakin kuin listatut työtehtävät. Asiakkaiden toimintakyky oli hyvin vaihteleva.
Tuosta ensikosketuksestani kotihoitoon ei mennyt pitkään, kun mobiilikirjaaminen, sähkölukot ja toiminnanohjausjärjestelmät alkoivat yleistyä kotihoidossa. THL:n viimeisimpien tilastojen mukaan keskimäärin 5 prosenttia kotihoidon käynneistä toteutetaan jo etänä. Samalla THL:n tilastot kertovat, että yhä useammalla kotihoidon asiakkaalla on muistisairausdiagnoosi. Kun vuonna 2008 dementiadiagnoosi oli 17 prosentilla kotihoidon asiakkaista, vuonna 2023 se oli jo lähes puolella.
Teknologia on itse asiassa vallannut alaa kaikkialta ikääntyneiden palveluista. Se on tuonut mukanaan paljon hyvää. Toiminnanohjausjärjestelmät helpottavat työn organisoimista. Apteekki toimittaa lääkkeet valmiissa annospusseissa ja lääkeautomaatit turvaavat lääkkeiden saannin oikea-aikaisuutta. Esimerkkejä voisi luetella lukuisia. Parhaimmassa tapauksessa teknologiat vapauttavat ammattilaisten aikaa ihmisten kohtaamiselle.
On kuitenkin syytä huolestua, jos teknologiat heikentävät ikääntyneiden mahdollisuuksia inhimillisiin kohtaamisiin tai niitä käytetään pelkästään kustannusten hillinnän välineenä. Teknologioiden käytön tulisi pohjautua vanhuspalveluiden asiakkaiden tarpeisiin. Olenkin iloinen, että vanhusasiavaltuutettu on ottanut kantaa muun muassa tähän ongelmatiikkaan.
Vanhusasiavaltuutetun tehtävä on perustettu vasta alle neljä vuotta sitten. Toiminta on kuitenkin tässä lyhyessä ajassa saanut näkyvyyttä ja työ on ollut vaikuttavaa. Olen erittäin kiitollinen, että saan olla osa tätä asiantuntevaa työyhteisöä ja osaltani olla turvaamassa ikääntyneiden oikeuksia ja asemaa yhteiskunnassa.
Toivon, että voin tuoda vanhusasiavaltuutetulle asiantuntemustani erityisesti ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluista, niiden johtamisesta ja vanhustyöstä. Vanhuspalvelut ovat juuri nyt suurien talouspaineiden alla. Huolestuneena olemme seuranneet niihin kohdistuvia leikkauksia. Toisaalta juuri nyt on oikea aika vaikuttaa tulevaisuuden turvallista ja toimintakykyistä vanhuutta tukevien palveluiden turvaamiseen ja kehittämiseen. Siihen toivon voivani tässä tehtävässä erityisesti vaikuttaa.
Vilhelmiina Lehto-Niskala
Erityisasiantuntija
Lähteet
Sotkanet tilasto- ja indikaattoripankki (2025). Kotihoidon etäkäyntien osuus kaikista kotihoidon käynneistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index
Sotkanet tilasto- ja indikaattoripankki (2025). Muistisairaat asiakkaat säännöllisessä kotihoidossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index
