Vanhusasiavaltuutettu ja 21 valtakunnallista järjestöä esittävät ratkaisuja, joilla ikääntyneiden asemaa voidaan parantaa digitalisoituneessa yhteiskunnassa.
Suomessa yli 300 000 iäkästä ihmistä on täysin vailla digitaitoja. Lisäksi vähintään yhtä moni ei pysty asioimaan itsenäisesti sähköisissä palveluissa.
Yhteiskunnan digitalisoituessa tämä aiheuttaa merkittäviä haasteita. He, jotka eivät voi käyttää digitaalisia palveluita, kohtaavat suuria vaikeuksia arkisten asioidensa hoitamisessa. Moni on esimerkiksi joutunut jättämään palveluita käyttämättä tai etuuksia hakematta, koska viranomaisasiointi muutoin kuin sähköisesti on käynyt hankalaksi.
Myös jokaiselle kansalaiselle välttämättömien tietojen saanti on vaikeutunut. Sellaisetkin iäkkäät, jotka aiemmin ovat pystyneet huolehtimaan itse asioidensa hoidosta, voivat joutua digitalisaation myötä riippuvaisiksi muiden avusta.
Vanhusasiavaltuutettu ja 21 järjestöä vaativat, että ikääntyneiden ihmisten yhdenvertainen asema on turvattava digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Tähän valtuutettu ja järjestöt esittävät yhteisessä kannanotossaan muun muassa seuraavia keinoja.
Digittömillä kansalaisilla tulee olla mahdollisuus asioida kasvokkain tai puhelimitse ja saada tietoa kirjeitse tai muutoin paperisena. Julkisten palvelujen saaminen muutoin kuin sähköisesti on säilytettävä yhdenvertaisena asiointikanavana.
Digitukea perustaitojen oppimisessa ja niiden ylläpidossa on järjestettävä kaikille sitä tarvitseville ikääntyneille ihmisille.
”Moni iäkäs kaipaa tukea digitaitoihinsa ja tarvitsee sujuvaa asiointia muutoin kuin digitaalisesti”, sanoo vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo. ”Kuntien pitäisi ottaa vahvempi rooli digituen järjestämisessä ja muun kuin digitaalisen asioinnin turvaamisessa. Näin kaikki iäkkäät pääsisivät yhdenvertaisemmin hoitamaan omia ja yhteisiä asioita.”
Lisäksi digipalveluista on tehtävä helppokäyttöisiä ja saavutettavia. Ikääntyneitä tulee kuulla palvelujen suunnittelussa.
Lue kannanotto kokonaisuudessaan.
