Ikääntyneiden ääni ei kuulu päätöksenteossa – vanhusneuvostojen toimintaedellytyksiä tulee parantaa
Vanhusneuvostot kokevat, että ne eivät voi vaikuttaa riittävästi ikääntyneitä koskeviin asioihin. Tämä käy ilmi kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen vaikutusmahdollisuuksia kartoittaneesta kyselystä.
Vanhusneuvostot ovat sekä hyvinvointialueiden että kuntien lakisääteisiä toimijoita, joiden tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden asemaa päätöksenteossa. Niiden tärkein tehtävä on tuoda ikääntyneiden asukkaiden näkökulma heitä koskeviin asioihin.
Hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen toiminnassa keskeistä on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen vaikuttaminen. Kuntien vanhusneuvostot puolestaan keskittyvät asuinympäristöön, esteettömyyteen, liikkumiseen, osallistumis- ja harrastusmahdollisuuksiin sekä digitalisaation vaikutuksiin liittyviin asioihin.
Tuoreen raportin mukaan vanhusneuvostojen mahdollisuudet vaikuttaa ikääntyneitä koskeviin asioihin eivät ole riittävät. Vaihtelu niiden toimintaedellytyksissä on myös suurta. Raportin tiedot perustuvat Ikäinstituutin, vanhusasiavaltuutetun ja valtiovarainministeriön alaisen Avoimen hallinnon syksyllä 2023 toteuttamaan kyselyyn.
– Sote-uudistuksen myötä syntyneet hyvinvointialueiden vanhusneuvostot ovat toimineet vasta vähän aikaa. Kyselyn tuottama tieto niiden toiminnasta on tärkeää, koska ne tuovat iäkkäiden näkökulman sosiaali- ja terveyspalveluihin tilanteessa, jossa etenkin vanhusten palveluissa ja niiden saatavuudessa koetaan suuria haasteita, sanoo vanhempi tutkija Erja Rappe Ikäinstituutista.
Vanhusneuvostot ajoissa mukaan päätöksentekoon
Parhaiten hyvinvointialueiden vanhusneuvostot arvioivat pystyneensä vaikuttamaan vanhuspalvelulain edellyttämään suunnitelmaan ikääntyneen väestön tukemiseksi.
Sen sijaan vain viidennes vastaajista koki vaikuttamismahdollisuudet esimerkiksi mielen hyvinvoinnin edistämiseen tai kuljetuspalvelujen ja julkisen liikenteen saatavuuteen hyvinvointialueilla edes jokseenkin riittäviksi.
Vastausten perusteella vanhusneuvostojen vaikutusvaltaa päätöksentekoon tulisi vahvistaa ja parantaa osallistumismahdollisuuksia lautakuntatyöskentelyyn ja työryhmiin.
– Tulokset kertovat siitä, että monessa kunnassa ja hyvinvointialueella vanhusneuvostojen mahdollisuudet vaikuttaa ovat melko pienet. Kaikilla vanhusneuvostoilla pitää olla mahdollisuus osallistua päättävien elinten toimintaan ja saada ajoissa tietoa asioista, toteaa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo.
Pääsevätkö kaikkein iäkkäimmät vaikuttamaan?
Kyselyyn vastanneissa vanhusneuvostoissa olivat edustettuina etenkin eläkeläisjärjestöt mutta myös kuntien tai alueiden toimihenkilöt ja luottamushenkilöt.
Vanhusneuvostojen jäsenistön enemmistö on 65–80-vuotiaita. Yli 80-vuotiaita on vain harvoin mukana kuntien vanhusneuvostojen työssä. Hyvinvointialueilla tilanne on hieman parempi.
– Tulosten perusteella vanhusneuvostojen toiminnassa olisi tulevaisuudessa varmistettava etenkin kaikkein iäkkäimpien asukkaiden näkökulmien esiin tuominen, sillä juuri heillä on eniten toimintakyvyn ja terveyden ongelmista johtuvia tarpeita, Päivi Topo korostaa.
Vanhusneuvostot vaikuttajina – vanhusneuvostokyselyn 2023 tulokset -raportti kokoaa yhteen kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostoille lähetetyn verkkokyselyn tulokset. Kyselyn tiedot kerättiin syksyllä 2023, ja siihen saatiin kaikkiaan 275 vastausta. Vastauksissa oli edustettuna kaikkiaan 18 hyvinvointialueen ja 143 kunnan vanhusneuvostoa.
Lue lisää raportista Vanhusneuvostot vaikuttajina – vanhusneuvostokyselyn 2023 tulokset (pdf).
