Iäkkäiden palveluista ei voi säästää – leikkaukset muuttuvat kustannuksiksi ennemmin tai myöhemmin
Vanhusasiavaltuutetun toiminta käynnistyi tammikuussa 2022 ja valtuutettu on nyt luovuttanut ensimmäisen vuosikertomuksensa valtioneuvostolle. Vanhusasiavaltuutetun päätehtävänä on edistää ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista. Keskeisimmät vuoden aikana esiin tulleet ongelmat ovat olleet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien vähyys ikääntyneille, pula sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä monen iäkkään kokemat vaikeudet toimia digitalisoituneessa yhteiskunnassa.
Ikääntyneiden ihmisten osuus väestöstä on ennätyksellisen suuri, ja myös alueelliset vaihtelut siinä ovat suuria. Suomessa oli vuonna 2022 noin 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Heidän hyvinvointinsa, terveytensä ja toimintakykynsä on pitkään parantunut, mutta koronapandemian seurauksena myönteinen kehitys on joko hidastunut, pysähtynyt tai tilanne on muuttunut aikaisempaa huonommaksi. Iäkkäiden keskinäiset terveyserot ovat suuria. Pienituloisuus on keskimääräistä yleisempää yli 85-vuotta täyttäneillä. Digitaalisen asioinnin ulkopuolella on edelleen suuri osa yli 70-vuotiaista.
– Päähuomioni ensimmäisen toimintavuoden havaintojen ja tutkimustiedon pohjalta on se, että valtaosa iäkkäistä ihmisistä voi hyvin. He ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja tukevat merkittävällä tavalla muiden hyvinvointia ja yhteiskunnan toimivuutta. Kuitenkin toinen yhtä tärkeä havainto on se, että liian pienet tulot, esteelliset asuinympäristöt, vaikeudet saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja tai muita välttämättömiä palveluja haittaavat satojen tuhansien iäkkäiden elämää. Digitalisoitujen palveluiden käyttöön ei saada riittävästi tukea ja ilman digitaitoja on vaikea toimia, vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo toteaa.
Iäkkäiden hyvinvoinnilla ja sitä edistävillä päätöksillä on yhä suurempi yhteiskunnallinen merkitys. Valtiontaloutta ja sen kehittymistä on viime vuosikymmenen aikana tarkasteltu yhä enemmän huoltosuhteen käsitteen kautta, joka määrittelee huollettaviksi kaikki yli 65-vuotiaat. Tällaisessa tarkastelussa jää huomiotta yli 65-vuotiaiden merkittävä panos työelämässä, läheisten hoidossa ja auttamisessa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa sekä veronmaksajina ja läheistensä rahallisina tukijoina.
– Investoiminen iäkkäiden ihmisten asemaan ja oikeuksien toteutumiseen liittyvien puutteiden korjaamiseksi on myös taloudellisesti kannattavaa, kun ratkaisut tehdään tavoilla, jotka vähentävät iäkkäiden keskinäistä eriarvoisuutta. Investointien kannattavuus ja kannatettavuus on heikompaa, jos tehdyillä ratkaisuilla lisätään eriarvoisuutta, vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo sanoo.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen avulla voidaan vähentää iäkkäiden keskinäisiä terveyseroja sekä lisätä toimintakykyisiä ja terveitä elinvuosia. Pienituloisimmat iäkkäät ihmiset sairastavat selvästi muita enemmän ja heillä on myös enemmän toimintakyvyn ongelmia.
– Väestön jatkuvaan ja nopeaan vanhenemiseen on varauduttava nyt. Tiedämme millaisilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimilla voidaan sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla hillitä palvelutarpeen kasvua. Erityisesti muistisairauksien riskitekijöiden vähentäminen on keskeinen tällainen tiedossa oleva toimi, Päivi Topo sanoo.
Vanhusasiavaltuutetun tehtävänä on edistää ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista. Valtuutettu keskittyy tuomaan esiin erityisesti tavanomaista vaikeammissa tilanteissa olevien ikääntyneiden ihmisten näkökulmaa. Vanhusasiavaltuutetulla ei ole toimivaltaa käsitellä yksittäisen henkilön asioita eikä ottaa kantaa niihin tai muuttaa muiden viranomaisten päätöksiä. Valtuutetun keskeinen tehtävä on vaikuttaa päätöksentekoon. Lausuntoja lainsäädännön uudistuksiin sekä valtakunnalliseen päätöksentekoon annettiin vuoden aikana yhteensä 39.
– Moni järjestö, tutkija ja vaikuttaja toivoi vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamista Suomeen jo muutaman vuosikymmenen ajan. Tarve riippumattomalle ja itsenäiselle viranomaiselle, jonka tehtävä on edistää iäkkäiden asemaa ja oikeuksia on ollut ilmeinen. Vanhusasiavaltuutetun ensimmäisen vuoden toiminta on herättänyt paljon mielenkiintoa, ja kansalaisyhteydenottoja valtuutettuun oli vuoden aikana lähes 300 iäkkäiltä, heidän läheisiltään tai iäkkäiden parissa toimivilta tahoilta. Yhteistyötapaamisia iäkkäiden asemaa ja oikeuksia edistävien, valvovien tai tutkivien tahojen kanssa on ollut noin 150. Valmisteltuja puheenvuoroja erilaisissa tilaisuuksissa on ollut 90 ja mediaesiintymisiä (tv, radio ja lehdet) noin 70.
