Gerontologinen sosiaalityö turvaa haavoittuvassa asemassa olevien iäkkäiden ihmisarvoista elämää

Gerontologisen sosiaalityön merkitys erityisen tuen tarpeessa olevien iäkkäiden palveluna on tunnistettava nykyistä paremmin. Vireillä olevassa sosiaalihuoltolain uudistuksessa haetaan säästöjä. On kuitenkin tärkeää, että kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevien iäkkäiden oikeus sosiaalityöntekijän tukeen ja sen jatkuvuuteen turvataan. Iäkkään henkilön monien samanaikaisten ja usein pitkittyneiden ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan sosiaalityöntekijän ammattitaitoa jatkossakin.

Vanhusasiavaltuutetun toimisto on tavannut gerontologista sosiaalityötä tekeviä ammattilaisia eri puolilta Suomea kuullakseen havaintoja erityisen tuen tarpeessa olevien iäkkäiden asemasta ja palveluiden toimivuudesta.

Iäkkäillä ihmisillä on vaikeita elämäntilanteita ja sellaisia erityisiä tuen tarpeita, joihin palvelujärjestelmä ei kykene riittävästi vastaamaan. Erityisen tuen tarve tarkoittaa tilannetta, jossa ikääntyneen henkilön on omin voimin vaikea hakeutua tarvitsemiinsa palveluihin. Hänellä saattaa olla sairauksien ja heikentyneen toimintakyvyn lisäksi esimerkiksi toimeentulovaikeuksia, väkivaltaa ja kaltoinkohtelua sekä päihde- ja mielenterveysongelmia. Gerontologinen sosiaalityö vastaa näiden vaikeimmissa tilanteissa olevien iäkkäiden erityisiin tuen tarpeisiin ja turvaa heidän mahdollisuuksiaan elää ihmisarvoista elämää.

Palvelujärjestelmä ei kykene vastaamaan vaikeimmissa tilanteissa olevien iäkkäiden tarpeisiin

Vanhusasiavaltuutetun tapaamat sosiaalityöntekijät kuvaavat lukuisia tilanteita, joissa nykyinen palvelujärjestelmä ei kykene vastaamaan haavoittuvassa asemassa olevien iäkkäiden tarpeisiin. Esimerkiksi ikääntyneille ei ole sosiaalista kuntoutusta tai mielenterveys- ja päihdepalveluja, vaikka niitä tarvittaisiin kipeästi. Keinoja taloudellisen tilanteen kannatteluun ei ole riittävästi, ja esimerkiksi edunvalvontahakemusten käsittelyajat ovat pitkiä. Myös palvelujen tiukat myöntämisperusteet ja joustamattomuus rajoittavat ikääntyneiden mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan palveluja.

Korkeat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut voivat johtaa palveluista kieltäytymiseen. Rahapulan vuoksi iäkkäät saattavat jättää palveluja käyttämättä ja terveyttään hoitamatta. On esimerkiksi tilanteita, jossa iäkkäällä ei ole varaa tarvitsemaansa lonkkaleikkaukseen tai hyvin tarpeellinen päivätoiminta johtaa velkaantumiseen korkeiden asiakasmaksujen takia. Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville ei ole tarjolla sopivia asumis- ja kuntoutuspalveluja. Tästä voi seurata pahimmillaan asunnottomuutta. 

Gerontologisen sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen merkitys on tunnistettava

Monien vaikeiden ja samanaikaisten ongelmien kanssa elävien iäkkäiden määrä todennäköisesti kasvaa seuraavien vuosikymmenten aikana. Jos palveluiden järjestämisessä ei huomioida heidän tarpeitaan, heidän tilanteensa entisestään heikentyy. Heillä ei usein ole voimavaroja puolustaa oikeuksiaan ja vastuuta heidän asioidensa hoidosta saatetaan pallotella palvelusta toiseen. Näistä syistä on tärkeää vahvistaa gerontologisen sosiaalityön asemaa ja turvata sen resursseja. 

Mitä gerontologinen sosiaalityö on?

Gerontologinen sosiaalityö on pitkäjänteistä asiakastyötä ikääntyneiden ihmisten kanssa, joilla on samanaikaisesti useita, toisiinsa kietoutuneita ongelmia ja avun tarpeita. Palvelu on tarkoitettu ikääntyneille, joilla on sosiaalihuoltolain mukainen erityisen tuen tarve. Heidän tilanteensa parantaminen edellyttää elämäntilanteen kokonaisvaltaista kartoittamista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työskentelyä sekä yksilöllistä harkintaa.

Erityisen tuen tarpeessa olevan iäkkään asiakkaan omatyöntekijän on oltava nykyisen lain mukaan sosiaalityöntekijä, jonka tehtävänä on huolehtia, että asiakkaat saavat heille kuuluvat palvelut.

Gerontologinen sosiaalityön vaikuttavuuden edellytyksenä on moniammatillinen toimiva yhteistyö muiden palveluiden ja ammattilaisten kanssa. Sosiaalityöntekijä tukee iäkkäitä ihmisiä taloudellisen tilanteen kohentamisessa, arjen hallinnassa ja yhteensovittaa muita palveluita asiakkaan tilanteeseen. 

Gerontologista sosiaalityötä tekee yliopistotasoisen koulutuksen saanut sosiaalityöntekijä. Gerontologisen sosiaalityön yksiköissä työskentelee usein sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia, jotka toimivat myös työparina.

Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen on joillakin hyvinvointialueilla aloitettu tai kehitetty gerontologisen sosiaalityön palveluja, mutta resurssit ovat usein hyvin pienet. Ikääntyneiden asiakkaiden erityisen tuen tarpeiden tunnistaminen ja gerontologiseen sosiaalityöhön ohjautuminen on vaihtelevaa ja riippuu siitä, miten gerontologisen sosiaalityön palvelut on alueella järjestetty.