Ilman digitaalisia välineitä ja digitaitoja toimivien ihmisten asiointi ja tiedonsaanti on tullut yhä vaikeammaksi. Nämä ongelmat koskettavat erityisesti kaikkein iäkkäintä väestöä ja matalammin koulutettuja ikääntyneitä. Tilastokeskuksen tietojen perusteella arvioituna noin 600 000:lla ihmisellä Suomessa digitaitoja ei joko ole tai ne eivät ole riittävällä tasolla itsenäiseen asiointiin.
Tilastokeskuksen mukaan noin kolmannes 75–89-vuotiaista ei ollut koskaan käyttänyt internetiä. 85–100-vuotiaista noin 80 prosenttia ei ollut itsenäisesti käyttänyt internetiä, kertoo puolestaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FinTerveys 2017 -tutkimus.
Vanhusasiavaltuutettu on luovuttanut vuosikertomuksensa 2023 valtioneuvostolle. Kertomuksessa korostuu iäkkäiden tarve pystyä asioimaan kasvokkain tai puhelimella sekä tarve tiedonsaantiin myös painetussa muodossa. Monen kohdalla heikko terveydentila ja toimintakyky estävät digitaalisen asioinnin.
- Olemme tilanteessa, jossa on välttämätöntä tehdä kansallisia päätöksiä siitä, miten turvataan asiointi ilman digitaalisia välineitä. Samalla painottuu tarve tuoda riittävä digituki kaikkien sitä tarvitsevien ulottuville, painottaa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo.
Suuri joukko ikääntyneitä on vailla riittävää tukea perusdigitaitojen hyvään hallintaan. Vanhusasiavaltuutettu esittää kunnille koordinaatiovastuuta iäkkäiden digituen toteuttamisessa, jotta tukea olisi riittävästi koko maassa.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti ja toimeentulo turvattava
Myös ikääntyneiden ongelmat sosiaali- ja terveyspalvelujen saamisessa ovat vahvasti esillä vanhusasiavaltuutetun vuosikertomuksessa. Erityisesti on parannettava ikääntyneiden kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon saatavuutta, jotta ikääntyneiden mahdollisuudet saada tarvitsemiaan palveluja toteutuvat ilman kohtuuttomia odotusaikoja. Myös sosiaali- ja terveyspalveluja toteutetaan yhä enemmän digitaalisesti. Olennaista on ikääntyneiden riittävän digiosaamisen turvaaminen ennen kuin heidän voidaan olettaa pystyvän asioimaan digitaalisesti.
Ikääntyneiden kohdalla toimeentulovaikeudet liittyvät elinkustannusten nousuun sekä kasvaviin sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin ja omavastuisiin. Pienituloisuus on yleisintä yksinasuvilla, kaikkein iäkkäimmillä ja naisilla. Vanhusasiavaltuutettu korostaa, että päättäjien tulisi ottaa huomioon erityisesti vaikutukset näihin iäkkäiden ryhmiin, jotta heidän tilannettaan ei heikennetä, vaan pikemminkin parannetaan.
- Keskinäiset erot ovat suuria, joten ikääntyneitä ei pitäisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Huolestuttavaa on kaikkein iäkkäimpien näkymättömyys päätöksenteossa ja erilaisissa tiedonkeruissa. Heitä pitäisi kuulla nykyistä selvästi paremmin. Esimerkiksi monien kyselytutkimusten yläikärajat tulisi poistaa, sanoo vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo.
Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on ikääntyneiden aseman ja oikeuksien edistäminen. Vanhusasiavaltuutettu on toiminut Suomessa vuoden 2022 alusta lähtien.
Vanhusasiavaltuutetun kertomus valtioneuvostolle 2023 (PDF)
