Kirjoitan tätä blogia, sillä olen siinä onnellisessa asemassa, että minut on valittu vanhusasiavaltuutetun toimistoon vakituiseen virkaan. Olen saanut tutustua vanhusasiavaltuutetun työhön jo viime keväästä lähtien, sillä siirryn vakityöhön määräaikaisesta erityisasiantuntijan tehtävästä. Nyt lienee hyvä hetki reflektoida menneen kahdeksan kuukauden aikana kertynyttä kokemusta.
Vaikuttaminen on usein näkymätöntä työtä
Yksi merkittävimmistä havainnoista ennakko-odotuksiini nähden on ollut se, miten paljon ja monipuolisesti vanhusasiavaltuutetun toimistossa tehdään työtä, joka ei näy ulospäin. Vanhusasiavaltuutetun tehtävänä on edistää ja arvioida ikääntyneiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Vanhusasiavaltuutetun tehtävä onkin vaikuttamistyötä. Päätöksentekoon vaikuttaminen on monitahoinen prosessi, jossa ulkoinen näkyvyys on vain yksi ulottuvuus. Vaikuttamistyö on usein pitkäjänteistä ja sen tuloksia ei ole aina helppo konkretisoida.
Mediaesiintymiset, valiokuntakuulemiset, raportit ja tapahtumat ovat vanhusasiavaltuutetun toimiston työssä näkyvintä toimintaa. Niiden takana on kuitenkin paljon työtä, joka on välttämätöntä, jotta iäkkäiden ihmisten asemaa ja oikeuksia voidaan parhaalla mahdollisella tavalla edistää.
Käytämme aikaa esimerkiksi siihen, että pysymme ajan tasalla uusimmasta iäkkäitä ihmisiä koskettavasta tutkimustiedosta ja tilastoista. Suomessa ja maailmalla tehdään paljon iäkkäitä koskevaa tutkimusta. Tämän tiedon välittäminen päätöksentekijöille on tärkeää. Tarvittaessa kysymme ja selvitämme iäkkäiden kannalta keskeisimpiä tietoja syvällisemmin. Meille on tärkeää, että päätöksenteko perustuu näyttöön ja tutkittuun tietoon.
Kaikkea tärkeää tietoa ei kuitenkaan saa tilastoista. Kaikista tärkeimpänä pyrimme kuulemaan iäkkäitä ihmisiä itseään ja heitä edustavia järjestöjä sekä esimerkiksi vanhusneuvostoja. Iäkkäiden ihmisten äänen ja näkökulman esiin nostaminen niin julkisessa keskustelussa kuin eri tasojen päätöksenteossa on keskeinen osa työtämme. Osallistumme tapaamisiin ja käymme paljon vuoropuhelua esimerkiksi poliitikkojen, päättäjien, järjestöjen edustajien sekä tutkijoiden kanssa. Vaikuttamistyö on osaltaan myös tätä.
Hoitotyön asiantuntijuus taipuu moneen
Taustani on iäkkäiden hoitotyössä ja iäkkäiden palveluiden ja niiden johtamisen tutkimuksessa. Olen iloinen, että vanhusasiavaltuutetun toimistossa voin olla osaltani edistämässä iäkkäiden ihmisen asemaa ja oikeuksia erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksissä. Näkökulma on vaihtunut rakenteellisiin kysymyksiin, mutta taustalla vaikuttavat kokemukseni hoitotyön arjen kohtaamisista ja haastavistakin tilanteista. Parhaillaan työssäni korostuu hoivapalveluiden saatavuuteen ja hoidon laatuun liittyvät kysymykset. Pienessä toimistossa saa kuitenkin osallistua moneen ja perehtyä myös laajemmin iäkkäitä koskeviin teemoihin.
Digitalisaatiota koskevat kysymykset ovat tällä hetkellä ajankohtaisia ja keskeisiä työssämme. Digitalisaatio helpottaa monen, niin iäkkään kuin nuoremmankin, asiointia erilaisissa palveluissa. Lisäksi työssäni olen ymmärtänyt, miten digipalveluiden ensisijaisuus on monelle iäkkäälle omaa toimijuutta rajoittava tekijä. Esimerkiksi ihminen, joka muuten kykenisi hoitamaan omia asioitaan, voi digitalisaation vuoksi joutua turvautumaan ulkopuoliseen tukeen. Tätä muutosta seuraamme ahkerasti työssämme ja pyrimme pitämään iäkkäiden näkökulmaa esillä yhteiskunnan digitalisoituessa.
Tässä kirjoituksessa olen nostanut esille muutamia keskeisiä havaintoja vanhusasiavaltuutetun toimiston työstä lyhyen työkokemukseni pohjalta. Odotan innolla myös tulevia työtehtäviä ja oppeja. Työtä todella riittää, mutta sitä on mukava tehdä, kun työ on merkityksellistä ja sitä saa tehdä pienessä, mutta asiantuntevassa ja innostavassa työyhteisössä.
Vilhelmiina Lehto-Niskala
erityisasiantuntija
