Vanhusasiavaltuutetun puhe Enter ry:n 25-vuotisjuhlassa: Ilman iäkkäitä vertaisohjaajia ei digitalisaatiota olisi voitu Suomessa edistää nykyvauhdilla

Onnittelen lämpimästi Enter ry:tä sen neljännesvuosisadan kestäneestä taipaleesta!  Enter ry:n koko historia on ollut kertomus elinikäisen oppimisen mahdollisuudesta ja ennen kaikkea iäkkäiden ihmisten valtavasta voimavaraisuudesta.

Uskallan väittää, että ilman Enter ry:n kaltaisia vertaisohjaajia ei digitalisaatiota olisi voitu edistää Suomessa tällä vauhdilla, jolla se on toteutunut. Vapaaehtoisten vertaisohjaajien työ on ollut yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää. 

Tilastokeskuksen mukaan ilman digitaitoja on joka kymmenes 65-74 -vuotias. Vastaava luku on jo joka kolmas, kun katsomme 75-89 -vuotiaiden digiä käyttämättömien osuutta. Yli 90 vuotiaiden tilanteesta ei ole kerätty tietoa. Uskon, että nämä luvut olisivat selvästi korkeammat ilman järjestöjen antamaa digitukea. 

Tilastokeskus on kertonut myös yli 65-vuotiaiden digitaidoista. Heistä kolmasosalla on vaikeuksia käyttää digitaalisia laitteita ja palveluita. Uskon, että myös nämä luvut olisivat paljon korkeammat ilman järjestöjen organisoimaa digitukea.

Tuoreet THL:n julkaiset DigiIn-hankkeen tulokset puolestaan kertovat, että digitaitoja ovat hankkineet ja kohentaneet erityisesti korkeimmin koulutetut yli 65-vuotiaat. Hyvätkään digitaidot eivät näytä turvaavan sitä, että digitaalisesti asioitaisiin elämän loppuun asti, vaan 80-ikävuoden jälkeen moni luopuu siitä.

Järjestöjen tarjoama digituki on yleensä maksutonta. Tämä on erittäin arvokasta, sillä iäkkäiden keskuudessa pienituloisuus on yleistä. Digitalisaatiota on toteutettu Suomessa niin, että sen myötä erityisesti iäkkäiden kohdalla eriarvoisuus on kasvanut ja kasaantunut niille iäkkäiden ryhmille, joilla jo muutoinkin on muita suurempi riski syrjäytyä. Tarvitsemme enemmän digitukea, joka tavoittaa tavanomaista vaikeammassa tilanteessa olevat iäkkäät ihmiset.  

Vertaisohjaajien erittäin merkittävä panos iäkkäiden digitaitojen kasvattamisessa kertoo paljon voimavaraisten eläkeläisten määrästä Suomessa. Yli 65-vuotiaat, yli 75-vuotiaat ja yli 85-vuotiaat ovat vuosi vuodelta paremmin koulutettuja kuin aikaisemmin. Myös terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien määrä kasvoi pitkään, kunnes koronapandemia käänsi suunnan. Samoin sosiaalinen hyvinvointi parani, mutta korona-aika valitettavasti muutti tämänkin kehityksen suunnan. 

Ilman voimavaraisia, oppimis- ja auttamishaluisia iäkkäitä ihmisiä, ei vertaisohjaajien toimintaa ole. Lämmin kiitos teille kaikille Enterin kautta opastusta antaneille! Lämmin kiitos myös Enterin luottamushenkilöille ja työntekijöille! Yhdistyksen luotsaaminen vuosi vuodelta eteenpäin vaatii viitseliäisyyttä, kekseliäisyyttä ja uskoa tulevaisuuteen. 

Yhdistyksen 25-vuoden taival kertoo vertaisten antaman digituen tarpeellisuudesta ja sellaisen toiminnan toteuttamisesta, joka houkuttelee mukaan niin vapaaehtoisia kuin digitukea tarvitsevia. 

Digituen tarjoamista vertaistukena on tutkittu vasta viime aikoina. Tämä on hämmästyttävää, kun ottaa huomioon sen yhteiskunnallisen merkityksen. Tutkimustulokset kertovat sen, minkä tekin osaatte täällä kertoa toisillenne: digiopastuksessa saadaan konkreettista apua, joka voi olla erittäin olennaista esimerkiksi itsenäisen asioinnin kannalta, mutta siellä saavat myös hyvää mieltä kumpikin osapuoli. 

Samalla tutkimukset kertovat vertaistuen antamisen vaikeuksista. Opastukseen tullaan myös sellaisissa tilanteissa, joissa taustalla voi olla suuri turhautuminen omien asioiden hoidon vaikeuteen tai uusien digilaitteiden käytön oppimiseen. Heikko itseluottamus omiin kykyihin oppia uutta voi vaikeuttaa opastamistilannetta. Ärsytys, harmitus, turvattomuus, yksinjäämisen ja syrjäytymisen pelko, kiukku ja häpeä ovat digiongelmiin liittyviä tunteita, joista tutkijat Kristiina Korjonen-Kuusipuro  ja Eveliina Saari kertoivat tutkimuksensa pohjalta. 

Digituen saamisessa vertaistukena korostuu ehkä tavanomaistakin enemmän yhteinen sukupolvikokemus. Digituen tarpeessa voi olla yhtä hyvin 65-vuotias kuin 98-vuotias. Samoin sitä voi antaa kuusi- tai yhdeksänkymppinen. Ikähaarukka on siis suuri, mutta yhteistä on se, että digitaitoja on päässyt oppimaan vasta aikuisena. 

Samoin yhteistä on pitkä elämänkokemus ja ymmärrys siitä, miten ikääntyminen vaikuttaa uuden oppiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että iäkkäänä korostuu tarve saada oppimiselle enemmän aikaa. Jos sitä on, voivat oppimistulokset olla yhtä hyviä kuin nuorilla. Pulmaksi digitaitojen opiskelussa voi muodostua se, että ulkoa oppimisen ja pienten faktatietojen oppiminen näyttäisi heikkenevän, kun vanhenemme. Sen sijaan arviointi- ja päättelykyky voivat vahvistua iän myötä.  

Tutkimukset kertovat monelle vertaisopastajalle tuttuja asioita: oppimisessa auttaa kiireettömyys, rauhallisuus, opittavan asian liittäminen jo aiemmin opittuun ja omaan elämään, opittavan asian jakaminen pieniin osiin ja kertaaminen. Pienet ryhmät ja keskustelut sekä mahdollisuus valita itselle keskeisimmät asiat näyttävät myös edistävän iäkkäiden oppimista. 

Vanhusasiavaltuutettu on uusi itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka lakisääteisenä tehtävänä on edistää iäkkäiden asemaa ja oikeuksien toteutumista. Pulmat digitalisaation kanssa ovat keskeinen aihe, jonka vuoksi yksittäiset kansalaiset ovat olleet yhteydessä vanhusasiavaltuutetun toimistoon. 

Aloitin Suomen ensimmäisenä vanhusasiavaltuutettuna tammikuussa tänä vuonna. Digitalisaatioon liittyvä eriarvoisuus ja erityisesti kaikkein iäkkäimpien kansalaisten tilanne on tullut minulle tutuksi jo vuosikymmenten aikana. Sen vuoksi olen nostanut digiyhdenvertaisuuden lisäämisen yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseni viiden vuoden toimintakaudellani. 

Vanhusasiavaltuutetun toimisto on tehnyt kolme ehdotusta digiyhdenvertaisuuden lisäämiseksi seuraavan hallituskauden aikana. Esitämme, että säädetään kuntien velvollisuudesta koordinoida asukkaiden digitukea alueellaan. Näin turvattaisiin digituen saatavuus kaikissa kunnissa ja parannettaisiin tiedonkulkua saatavilla olevasta tuesta. Toinen ehdotuksemme on, että digipalveluja käyttämättömille luodaan kansallisesti keskitetty asiointikanava. Näin varmistettaisiin se, että ilman digitaitoja ja laitteita voi hoitaa omia asioitaan, saada välttämätöntä tietoa ja osallistua yhteiskuntaan. Kolmas ehdotus on se, että sähköistä asiointia selkeytetään lainsäädännön avulla silloin kun asioidaan toisen puolesta tai tuetaan toisen henkilön asiointia esimerkiksi teknisesti, mutta henkilö itse päättää mitä tehdään.  

Digitalisaatio läpäisee koko yhteiskuntaa ja elämäämme. Perustuslaki turvaa syrjimättömän kohtelun meille kaikille. Meidän on yhdessä kerrottava iäkkäiden moninaisesta asemasta digitalisoituneessa yhteiskunnassa ja kerrottava miten digiyhdenvertaisuutta voidaan edistää. Näin ehkäisemme tilanteita, joissa henkilö joutuu luopumaan itsenäisyydestään ja itsemääräämisestään sekä oikeudestaan osallistua yhteiskuntaan vain sen vuoksi, että hänellä on puutteelliset digitaidot. Digiopastajien toimilla edistetään käytännössä ihmisarvoista ja täysivaltaista vanhuutta. Toivotan menestystä Enter ry toiminnalle. 

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo
16.11.2022