Vanhusasiavaltuutetun puhe eduskunnan puhemiehelle 20.3.2024

Blogin teksti on vanhusasiavaltuutettu Päivi Topon puhe eduskunnan puhemiehelle 20.3.2024 vanhusasiavaltuutetun eduskuntakertomuksen julkaisun yhteydessä.

Arvoisa puhemies

Kansainvälisesti vertaillen Suomi on hyvä paikka ikääntyä. Eläketurvaa on kohennettu
vuosikymmenten ajan ja sen vuoksi yhä useampi vanhuuseläkkeellä oleva tulee hyvin tai tyydyttävästi toimeen tuloillaan. Pitkäikäisyys on yhä yleisempää ja myös terveet elinvuodet ovat lisääntyneet. Iäkkäät ovat vahvasti mukana yhteiskunnassa ja tuottamassa hyvinvointia muille huolehtimalla läheisistään, tekemällä paljon erilaista vapaaehtoistyötä kaiken ikäisten hyväksi, hoitamalla luottamustehtäviä sekä jatkamalla ansiotyössä. 

Tämän myönteisen kehityksen on tehnyt mahdolliseksi yhteiskunnan yleinen kehittyminen, talouden kasvu sekä yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja ihmisarvoa korostava poliittinen päätöksenteko. Vaikka pitkän aikavälin yleiskuva on myönteinen, kokee moni ikääntynyt päivittäin tulojen riittämättömyyttä, turvattomuutta ja heidän vaikean tilanteensa sivuuttamista tai vähättelyä. 

Vanhusasiavaltuutetun ensimmäisessä eduskuntakertomuksessa on painotettu kahta asiaa, joissa ikääntyneiden asema ja oikeudet toteutuvat varsin puutteellisesti ja monen ikääntyneen ihmisen ja tilanne on hälyttävällä tavalla heikentynyt. Ensimmäinen on digitalisoinnin toteuttaminen ilman selvää suunnitelmaa siitä, miten turvataan vanhuuseläkeiässä olevien mahdollisuudet oppia ja ylläpitää digitaitojaan ja saada tarvittaessa turvallista digitukea asiointiin.  Samoin puuttuu valtakunnallinen suunnitelma ja toimet, joilla systemaattisesti turvataan asiointi, tiedonsaanti ja vaikuttamismahdollisuudet niille, jotka eivät eri syistä käytä digitaalisia välineitä. 

Arvoisa puhemies, saamme vanhusasiavaltuutetun toimistoon yhteydenottoja tilanteista, joissa bussilipun ostaminen, henkilökortin uusiminen, omien terveystietojen saaminen, yhteydenotto sosiaali- ja terveyspalveluihin, osallistuminen taloyhtiöiden päätöksentekoon sekä lukemattomat muut tilanteet ovat olleet käytännössä mahdottomia hoitaa ilman digitaalisia välineitä. Yhä suuremmaksi ongelmaksi muodostuu myös se, että käteinen ei enää kelpaa maksuvälineeksi tilanteissa, joissa se on aikaisemmin kelvannut.   

Toinen asia, jossa ikääntyvien asema on heikentynyt ja heidän oikeutensa toteutuvat puutteellisesti on pääsy sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vanhusasiavaltuutetun kertomuksessa eduskunnalle kuvaamme sitä millaisia vaikeuksia iäkkäillä on ja miten puutteet sosiaali- ja palveluiden saannissa heikentävät heidän terveyttään ja hyvinvointiaan.  Vanhusasiavaltuutetun työn koskettavimmat hetket  ovat liittyneet tilanteisiin,  joissa iäkkäät vaikeasti sairaat ja toimintakyvyltään hyvin hauraat henkilöt ovat jääneet ilman välttämättömiä palveluita. 

Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon palveluita on koko maassa liian vähän. Syyt tähän kestämättömään tilanteeseen ovat varmasti teille arvoisa puhemies hyvin tuttuja. Näihin palveluihin on suunnattu selvästi liian vähän rahoitusta jo vuosikymmenten ajan. Tilanteen kehittymisestä yhä huonommaksi on ollut tarjolla paljon luotettavaa tietoa. Silti rahoitusvajetta ei olla paikattu ja palveluiden tilanne on käynyt yhä vaikeammaksi. Nyt käsillä on sekä työvoimapula että riittämätön rahoitus, joiden seuraukset jäävät kaikkein iäkkäistä kaikkein sairaimpien ja toimintakyvyltään heikoimpien kannettavaksi. Arvoisa puhemies, tämä ei ole oikeudenmukaista. 
Vanhusasiavaltuutetun kertomuksessa on esillä myös ongelmia, jotka liittyvät pankkiasiointiin, julkiseen liikenteeseen, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä oikeusturvaan. Vanhusasiavaltuutetun esille tuomiin ongelmakohtiin on myös esitetty eduskunnalle valtakunnallisia ratkaisuja, joihin toivon eduskunnan perehtyvän. 

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on nostanut esiin ikäsyrjinnän erilaisten kyselytutkimusten tekemisessä eli kaikkein iäkkäimpien kansalaisten jättämisen kokonaan pois tiedonkeruista. Yläikäraja esimerkiksi rikoksen uhriksi joutumista selvittävässä tutkimuksessa on ollut 74 vuotta ja samoin kansalaisten digitaitoja on selvitetty eurooppalaisessa kyselyssä vain 74 ikävuoteen asti. Arvoisa puhemies, poliittinen päätöksenteko nojaa olemassa olevaan tietoon ja sen vuoksi vetoankin teihin päättäjänä, jotta valtioneuvosto ja eduskunta huolehtivat siitä, ettei yläikärajoja enää käytetä julkisin varoin toteutetuissa tiedonkeruissa. Tämä on olennainen keino ikäsyrjivien asenteiden ja toimien vähentämisessä Suomessa. 

Arvoisa puhemies, eduskunta hyväksyi lain vanhusasiavaltuutetun tehtävästä vuonna 2021. Päätöstä edelsi vuosien keskustelu erityisesti kaikkein iäkkäimpien kansalaisten kokemista ongelmista Suomessa.  Vanhusasiavaltuutetun työ käynnistyi vuoden 2022 alussa.  Kun olen pitänyt puheenvuoroja ja keskustellut lukuisissa tilaisuuksissa iäkkäiden ihmisten kanssa olen korostanut sitä, että vanhusasiavaltuutetun ainoa tehtävä on edistää iäkkäiden ihmisten asemaa ja oikeuksien toteutumista. Samalla olen sanonut, että kaikkein tärkeintä on edistää niiden asiaa, joiden tilanne on vaikein. Toivon, että vanhusasiavaltuutetun ensimmäinen eduskuntakertomus tuo eduskunnalle ajatuksia siitä, miten arvokkaassa eduskuntatyössä voidaan varmistaa se, että kaikkein iäkkäimpien näkökulma on yhdenvertaisesti muiden ikäryhmien kanssa mukana kaikessa päätöksenteossa.                  
 
Päivi Topo
Vanhusasiavaltuutettu      
Helsingissä 20.3.2024