Vanhusasiavaltuutetun lausunto valtioneuvoston periaatepäätöksestä suomalaisesta demokratiapolitiikasta 2020-luvulla
Vanhusasiavaltuutettu kiittää oikeusministeriötä mahdollisuudesta osallistua demokratiaohjelmaa koskevaan kuulemistilaisuuteen 26.4.2022 sekä mahdollisuudesta kirjallisesti kommentoida ohjelmaluonnosta.
Ohjelman kokonaisuus on hyvä ja monipuolinen ja lausunnossa keskitytään vain joihinkin toimenpidekohtiin, joilla on erityistä relevanssia iäkkäiden kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumiseen.
Vaalijärjestelmän toimivuus, turvallisuus ja luotettavuus. Yhdenvertaiset osallistumisoikeudet ja -mahdollisuudet
Pandemian aikaiset vaalit eivät kaikin osin ole onnistuneet, sillä kaikki ikääntyneet kansalaiset eivät terveysriskien vuoksi ole uskaltautuneet äänestämään äänestyspaikoilla. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää kehittää äänestämiseen terveysturvallisempia vaihtoehtoja kuten kotiäänestystä.
Ikääntyneiden osallistumismahdollisuus mielipidekyselyihin toteutuu huonosti, koska kyselyt on yleensä rajattu alle 80-vuotialle, tai jopa tätäkin nuoremmille. On harmillista, että kun esi-merkiksi on kysytty kantaa tulevaisuuden tärkeisiin päätöksiin kuten esimerkiksi NATO-jäsenyyteen tai palveluiden järjestämisen tapoihin korona-aikana, iäkkäiden, pitkän elämäkokemuksen omaavien kansalaisten ääni ei ole kuulunut lainkaan.
Hallinnon avoimuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus, luottamus julkiseen hallintoon ja instituutioihin. Rakentava yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri
Luottamus demokraattisesti valittujen päättäjien kykyyn tehdä kaikkien yhteiskunnan eri ryhmien kannalta kohtuullisen reiluja päätöksiä on olennainen edellytys demokraattisen yhteiskunnan toimivuudelle ja yhteiskuntarauhalle. Vanhuspalveluiden pitkään jatkunut aliresursointi on johtanut sellaisiin saatavuuspuutteisiin, että ikääntyvien ihmisten luottamus vanhuspalveluiden saamiseen tarvittaessa ei ole hyvällä tasolla. Tuoreen Tampereen yliopiston kyselytutkimuksen mukaan vain viidesosa 65-84-vuotiaista luotti saavansa ympärivuorokautista hoitoa tarvitessaan.
Vanhusasiavaltuutetulle tulleiden yhteydenottojen mukaan vanhuspalveluiden saatavuuden ongelmat ovat aiheuttaneet kohtuuttomia tilanteita erityisesti monisairaille hyvin iäkkäille ihmisille, jotka asuvat omassa kodissa riittämättömien palveluiden turvin. Yhteyttä ottaneet omaiset ovat kokeneet, että heidän sekä iäkkäiden itsensä näkemykset on kokonaan sivuutettu vanhuspalveluiden päätöksenteossa. Läheiset ovat myös kokeneet, ettei iäkkäästä läheisestä tehty toimintakyvyn arviointi vastannut heidän kotioloissa havaitsemaansa toimintakykyä. Toimintakyvyn arviointi on olennainen osa vanhuspalveluiden saamista koskevaa päätöksentekoa.
Aktiivisen ja elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan merkitys demokratian toimivuudelle
Vanhusneuvosto on lakisääteinen ja keskeinen ikääntyvän väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistaja kunnallisessa päätöksenteossa ja tulevaisuudessa hyvinvointialueilla. Ihmisoikeuskeskuksen tekemän selvityksen perusteella voidaan todeta, että vanhusneuvostot tarvitsisivat tehtävänsä hoitamiseksi nykyistä enemmän koulutusta ja muuta tukea.
Hyvinvointialueille perustettavat vanhusneuvostot ja vammaisneuvostot ovat uusia lakisääteisiä toimijoita, joten niiden toiminnan käynnistämiseen ja vanhusneuvostojen keskinäiseen kokemusten vaihtoon tarvitaan asianmukaiset resurssit ja tukea ja lisäksi niiden toiminnan vaikuttavuutta iäkkäiden aseman ja oikeuksien edistäjinä on myös arvioitava.
Hyvinvointialueiden perustaminen herättää huolta kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksistä kunnissa ja toisaalta järjestöjen yhteistyömahdollisuuksista hyvinvointialueilla. Kansalaisareenan kyselyn mukaan yli 65-vuotiaat ovat suurin vapaaehtoistoimintaan osallistuva ryhmä, mutta heidän panoksestaan ja kokemuksistaan tiedetään hyvin vähän. Valtakunnallisen poikkihallinnollisen Kansallisen ikäohjelman yksi painopiste on ollut ikääntyvien tekemä ja iäkkäiden parissa tehty vapaaehtoistoiminta. Sen jatkon turvaaminen on tärkeää, jotta erittäin olennainen osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta voi vahvistua ja tunnistetaan toimivimmat tavat järjestää eläkeikäisten vapaaehtoistoimintaa.
Demokratia-, ihmisoikeus- ja mediakasvatus sekä jatkuva oppiminen tukevat osallistumisoikeuksien toteutumista
Jatkuva oppiminen on ymmärrettävä koko elämänkulun aikaiseksi oikeudeksi. Digitalisaation avulla pystytään merkittävästi edistämään Ikääntyvien yhdenvertaisuutta esimerkiksi tuottamalla asuinpaikasta riippumattomia palveluita. Kuten yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa, yhteiskunnan toimintojen digitalisoituminen kuitenkin luo myös haasteita yhdenvertaisuuden ja palveluiden saavutettavuuden toteutumiselle. Digitaalisesta yhteiskunnasta syrjäytyminen koskettaa merkittävää osaa ikääntyviä kansalaisia. Esimerkiksi vain vajaa kolmannes 75-89 -vuotiaista käytti internettiä päivittäin tai lähes päivittäin vuonna 2019. Nuoremmista, 65-74 -vuotiaista, käyttäjiä oli kaksi kolmasosaa. Suuri enemmistö yli 75-vuotiaita on edelleen internetin ja sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ulottumattomissa, vaikka kahden viimeisen vuoden aikana niiden käyttö onkin lisääntynyt.
Digitalisoituvassa yhteiskunnassa toimiminen edellyttää digiosaamista ja medialukutaitoa, joka on ikääntyneillä usein puutteellinen. On arvokasta, että järjestöt, kunnat ja vapaaehtoiset ovat tarttuneet toimeen ikäihmisten digiosaamisen parantamiseksi, ja kouluttavat ja tukevat sähköisten välineiden ja palveluiden käytössä. Sähköiset palvelut eivät kuitenkaan edelleenkään ole kaikkien kansalaisten saavutettavissa johtuen esimerkiksi henkilön omaan toimintakykyyn, taloudellisiin tekijöihin tai laitteisiin ja yhteyksiin liittyvistä tekijöistä.
Digitalisaation haasteisiin liittyvät Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleet yhteydenotot ovat koskeneet esimerkiksi ikääntyneen ja vammaisen henkilön pankkipalveluita ja terveystietoihin pääsemistä, ja moni yhteydenotto on liittynyt vahvan sähköisen tunnistautumisen ongelmiin. Koronapandemia on korostanut digitalisaation kielteisiä vaikutuksia, kun moni ihminen on jäänyt käytännössä palveluiden ulkopuolelle.
Myös Vanhusasiavaltuutetun saamista kansalaisyhteydenotoista suuri osa on koskenut erilaisia ongelmia liittyen digitalisaatioon. Sähköisestä asioiden hoitamisesta vaikuttaa tulleen monella taholla normi, ja kasvokkain tai puhelimitse asioiden hoitaminen on tullut vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Yhteydenottajien vaikeudet ovat koskeneet esimerkiksi eläkkeen hakemista, terveyspalveluiden takaisinsoittojärjestelmiä (joihin pitää näppäillä numero), omakannan käyttämistä, pankkipalveluita ja henkilökortin uusimista.
Edellä kuvattu digitaalinen kuilu paitsi vaikeuttaa monen ikäihmisen arkea ja peruspalveluiden saamista myös haittaa merkittävästi osallistumista ja demokratiakehitystä ikääntyvien kansalaisten osalta. Kuten yhdenvertaisuusvaltuutettu myös Vanhusasiavaltuutettu korostaa, että etenkin julkisissa palveluissa, mutta myös esimerkiksi pankkipalveluissa sähköisten palveluiden rinnalla on turvattava riittävät fyysisen ja muun asioinnin mahdollisuudet. Samalla tulee järjestää riittävästi digitukea, huolehtia digiosaamisesta sekä mahdollisuudesta digilaitteiden käyttöön.
Iäkkäistä ihmisistä monilla on vaikeuksia paitsi digitaalisten palvelujen käytössä myös digitaalisten medioiden medialukutaidossa. Onkin tärkeää, että medialukutaidon parantamiseen suunnataan toimia myös kaikkein iäkkäimmille väestöryhmille. Tällä hetkellä osa iäkkäistä kokee vaikeaksi erottaa tietoverkoissa julkaistusta materiaalista valeuutiset ja markkinoinnin sekä arvioida esimerkiksi terveyttä koskevan tiedon luotettavuutta.
Lähteitä
Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022 (pdf).
KKV:n selvitys: Sähköisten palvelujen käyttämättömyyden seuraukset välttämättömyyspalveluissa
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo
