Vanhusasiavaltuutettu on uusi, itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Arvioimme yhdenvertaisuuslain uudistamista käsitteleviä luonnoksia iäkkäiden ihmisten näkökulmasta.
Yhdenvertaisuuden toteutuminen on tärkeää iäkkäiden ihmisten kannalta. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa iän perusteella. Ikäsyrjintä on Suomessa kuitenkin edelleen yleistä, kuten näkyy esimerkiksi eläkeläisjärjestöjen etujärjestön EETU ry:n toteuttaman 55-84-vuotiaille suunnatun kyselyn tuloksista Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksessa ei iän vuoksi koettua syrjintää mainita.
Tekeillä olevassa vammaispalvelulain uudistuksessa on esiin noussut uusi termi ikääntymismuutokset, joihin vedoten iäkkäänä eli ilmeisesti yli 65-vuotiaana toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden mahdollisuudet saada vammaispalvelulain mukaisia mukautuksia tai kuljetuspalveluita ei enää olisi mahdollista. Ikääntymismuutokset on käsitteenä epämääräinen ja käytännössä mahdoton yksiselitteisesti todeta sillä ikääntyminen on yksilöllistä. YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimuksessa ei mainita ikää lainkaan. On siten hyvin tärkeää, että vammainen henkilö määritellään lainsäädännössä ja siten myös yhdenvertaisuuslaissa ja että tämä määritelmä ei sulje pois iäkkäänä vammautuneita henkilöitä.
Tästä syystä toteamme, että vaikka eriävässä mielipiteessä ehdotettu säädösmuutos saavutettavuuden ja esteettömyyden järjestämisestä vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi on pääsääntöisesti kannatettava, olisi siihen tehtävä muutos lisäämällä sanat ”iästä riippumatta”. Ikääntyneet ihmiset, varsinkin kaikkein hauraimmassa asemassa olevat pysyvästi toimintakyvyiltään heikentyneet iäkkäät ihmiset, hyötyisivät esteettömyyden ja saavutettavuuden takaamisesta heidän osallisuutensa ja yhteiskuntaan osallistumismahdollisuuksiensa tukemiseksi. Mahdollisissa säädösmuutoksissa tulisi huomioida myös tarvittavat toimet ikääntyneiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi.
Ehdotuksen mukaan häirinnän määritelmää ehdotetaan muutettavaksi niin, että häirintä voisi kohdistua yksilön lisäksi myös ihmisryhmään. Lisäksi mahdollisuus viedä asia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi ilman, että asiassa on nimetty uhri, lisännee mahdollisuuksia tehdä tiettyyn ihmisryhmään kohdistuvaa syrjintää yhteiskunnassa näkyvämmäksi.
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo
