Vanhusasiavaltuutetun lausunto lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen luonnoksesta

Vanhusasiavaltuutettu kiittää oikeusministeriön asettamaa ohjetyöryhmää siitä, että vanhusasiavaltuutetun toimisto sai mahdollisuuden tuoda esiin näkemyksiään uudistettavan lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen luonnoksesta.

Vanhusasiavaltuutettu on uusi, itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Osa tätä tehtävää on seurata lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia ikääntyneisiin.

Vuonna 2022 toimintansa aloittanut vanhusasiavaltuutettu tulee toiminnassaan kehittämään keinoja ikävaikutusten arviointiin päätöksenteossa ja lainvalmistelussa.

Säädösten valmistelussa muutosten vaikutusarviointi on olennaisen merkityksellistä myös ikääntyneiden ihmisten oikeuksien toteutumisen kannalta. Uudessa ohjeluonnoksessa on kattavasti ja monipuolisesti huomioitu eri vaikutuslajeja sekä esitetty konkreettisia menetelmiä vaikutusarvioinnin toteuttamista varten. 

Suomessa on noin 1,3 miljoona 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Yli 75-vuotiaita on noin 607.000 ja 85 vuotta täyttäneitäkin noin 162.000 (Tilastokeskus). 

Vaikutusarviointia toteutettaessa tulee ikääntynyttä väestöä tosiasiallisesti kuulla laadittaessa säädöksiä ja viranomaisohjeita heitä koskevissa asioissa. Vaikutusarviointia kehitettäessä tulee kehittää myös vaikutusten seurantaa sekä jälkiarviointia.

Huomiot ohjeen yleisestä osasta: luvut 1–3

Luonnoksen yleisessä osassa on käsitelty kattavasti ja konkreettisesti vaikutusarvioinnin menettelyä sekä eri menetelmiä. 

Huomiot perus- ja ihmisoikeusvaikutuksista: luku 4.1

Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arvioiminen on hyvin tärkeää. Vanhusasiavaltuutettu haluaa kiinnittää huomiota ikäsyrjinnän laajuuteen Suomessa.

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n toimeksiannosta vuonna 2019 toteutetussa kyselytutkimuksessa 55–84-vuotiaiden käsityksistä, väittämään ’Yhteiskunnassa on paljon ikään perustuvaa syrjintää’ vastasi 74 prosenttia olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä.

Ohjeluonnoksessa todetaan kohdassa 4.1.3., että arvioinnissa keskeistä on oikeuksien tosiasiallisen toteutumisen arviointi käytännön tasolla. Tämä on erittäin kannatettavaa. Tärkeää on myös luonnoksessa todettu ohje siitä, että arvioinnissa tulee selvittää sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista rajoittavia vaikutuksia että sitä, miltä osin sääntely edistää oikeuksien toteutumista.

Huomiot taloudellisista vaikutuksista: luku 4.2

Kotitalouksiin ja ikääntyneeseen väestöön kohdistuvia taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa tulee huomioida suorien ja epäsuorien vaikutusten moninaisuus. 

Vanhusasiavaltuutettu pitää erittäin hyvänä sitä, että luonnoksessa esitetään sivulla 40 erityisen huomion kiinnittämistä pienituloisimpiin kohderyhmiin.

Eläketurvakeskuksen tekemän eläkeläisten toimeentulokokemuksia vuonna 2020 selvittävän kyselyn perusteella jonkinasteisia toimeentulovaikeuksia koki noin joka kolmas eläkeläinen. Noin 10 prosentilla eläkeläisistä oli vaikeampia toimeentulo-ongelmia. Vaikeuksia tavanomaisten menojen kattamisessa oli 11,2 prosentilla eläkeläisistä ja neljä prosenttia vastaajista koki suuria vaikeuksia tavanomaisten menojen kattamisessa. Toimeentulovaikeuksia on eniten pienituloisimmilla ja niillä iäkkäillä, joilla oli paljon terveyskuluja.

Huomiot ympäristövaikutuksista: luku 4.3

Kohdassa 4.3.5. käsitellään mm. yhdyskuntarakennetta ja rakennettua ympäristöä.

Asuinympäristön tulee mahdollistaa yhdenvertainen mahdollisuus liikkumiseen ja osallistumiseen myös niille henkilöille, jotka tarvitsevat tukea ja apua liikkumisen tueksi. 

Ympäristövaikutuksissa tulisi huomioida myös ympäristön turvallisuuteen liittyvät seikat.

Huomiot muista ihmisiin kohdistuvista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista: luku 4.4

Vanhusasiavaltuutettu pitää erittäin tärkeänä sitä, että ikääntyneet huomioidaan vaikutusten arviointia koskevassa ohjeessa omana alakohtanaan. Kohdassa 4.4.1. tulisi olla oma kohtansa ikääntyneelle väestölle vastaten esimerkiksi ohjeen kohtaa 4.4.1.2. Lapset ja nuoret. Ikääntyneitä koskevassa osassa ohjeita ja tietolähteitä -kohtaan voisi lisätä vanhusasiavaltuutetun nettisivuja koskevat tiedot. Vuonna 2022 avattuja nettisivuja täydennetään koko ajan.

Ikääntynyt väestö muodostaa suuren ja hyvin monimuotoisen ryhmän erilaisine tarpeineen. Heidän kuulemisensa ja näkökulmansa huomioon ottaminen on olennaisen tärkeää. Heistä merkittävä osa elää tilanteessa, jossa heidän omat kykynsä huolehtia oikeuksiensa toteutumisesta ovat erittäin heikot. Myös verrattain laajaa iäkkäiden joukkoa koskettaa pienituloisuus, digipalveluista syrjäytyminen, kasautuvat terveysongelmat, omaishoitotilanteet ja läheisten menehtyminen. Nämä kaikki tekijät aiheuttavat tavanomaista suurempaa haavoittuvuutta, jota lainsäädännön valmistelussa tulisi huomioida.  

Paikallisten tai alueellisten ikääntyneitä koskevien kysymysten kuulemisessa voi kuulla esimerkiksi lakisääteisiä vanhusneuvostoja.

Muut huomiot

Vanhusasiavaltuutettu näkee tärkeänä, että digitalisaatioon liittyvät kysymykset huomioitaisiin lainvalmisteluun liittyvässä vaikutusarvioinnissa. Uudistuksissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että kun todetaan esimerkiksi viestinnän, tiedonsaannin tai osallistumisen yhteiskuntaan edellyttävän sähköisten järjestelmien käyttöä, varmistettaisiin osallistumismahdollisuudet myös niiden ihmisten osalta, jotka eivät toimintakykyisyyden rajoitusten tms. takia halua, voi tai osaa käyttää sähköisiä järjestelmiä.

Digitalisaation avulla pystytään merkittävästi edistämään Ikääntyvien yhdenvertaisuutta esimerkiksi tuottamalla asuinpaikasta riippumattomia palveluita. Kuten Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa, yhteiskunnan toimintojen digitalisoituminen kuitenkin luo myös haasteita yhdenvertaisuuden ja palveluiden saavutettavuuden toteutumiselle. Digitaalisesta yhteiskunnasta syrjäytyminen koskettaa merkittävää osaa ikääntyviä kansalaisia. Esimerkiksi vain vajaa kolmannes 75-89 -vuotiaista käytti internettiä päivittäin tai lähes päivittäin vuonna 2019. Nuoremmista, 65-74 -vuotiaista, käyttäjiä oli kaksi kolmasosaa. Suuri enemmistö yli 75-vuotiaita on edelleen internetin ja sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ulottumattomissa, vaikka kahden viimeisen vuoden aikana niiden käyttö onkin lisääntynyt. 

Vaikutusarviointiohjeen luonnos on hyvä työväline lainvalmistelun kehittämiseen. Ikävaikutusten arvioinnin mukaan ottaminen olisi tärkeää ja edistäisi iäkkäiden yhdenvertaisuuden toteutumista.  

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo