Vanhusasiavaltuutetun ja oikeusministerin järjestämässä keskustelutilaisuudessa vallitsi yksimielisyys tarpeesta tukea iäkkäiden pärjäämistä digitalisoituneessa yhteiskunnassa

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topon ja oikeusministeri Leena Meren järjestämän Pyöreä pöytä -keskustelun osallistujat jakoivat näkemyksen siitä, että iäkkäiden pärjäämistä digitalisoituneessa yhteiskunnassa täytyy tukea nykyistä enemmän. Torstaina 12.3. pidetyssä kutsutilaisuudessa keskusteltiin iäkkäiden pärjäämisestä digitalisoituneessa Suomessa valtionhallinnon korkeimman johdon, viranomaisten ja järjestöjen edustajien kesken.

Oikeusministeri Leena Meri painotti iäkkäiden yhdenvertaisen aseman turvaamista 

Keskustelutilaisuus järjestettiin oikeusministeri Leena Meren aloitteesta. Ministeri nosti esiin tarpeen miettiä keinoja parantaa iäkkäiden digitaitoja, tarjota riittävästi digitukea sekä turvata kaikkien iäkkäiden oikeudet saada tietoa ja hoitaa omia asioitaan. Tilaisuuden jälkeen lähettämässään tiedotteessa oikeusministeri korosti, että iäkkäiden yhdenvertainen asema on turvattava digitalisoituvassa Suomessa.

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo painotti poikkihallinnollisen yhteistyön tarvetta 

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo korosti puheenvuorossaan tarvetta nimetä valtioneuvostoon ja eduskuntaan vastuutahot digitalisaatiota ja yhdenvertaisuutta koskeviin kysymyksiin. Valtuutettu piti myös välttämättömänä, että kunnat, hyvinvointialueet ja valtion viranomaiset ryhtyvät lisäämään kiireellisesti tukea digitaaliseen viranomaisasiointiin ja turvaavat tosiasialliset vaihtoehtoiset asiointitavat. Topo totesi, että kaikissa kunnissa pitäisi järjestää iäkkäille riittävä määrä opetusta perusdigitaitojen hankkimiseen ja ylläpitoon. Järjestöjen vapaaehtoiset digitukijat ovat monen iäkkään apuna ja tälle toiminnalle tarvitaan riittävät resurssit.

Järjestöjen iäkkäät edustajat peräänkuuluttivat arkeen käytännön ratkaisuja

Vappu Taipale puhui ikääntyneiden arjen muuttumisesta toimimattomaksi ja ikääntyneiden sivuuttamisesta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Hän korosti väestön ikääntymisen vaikuttavan kaikkiin politiikkalohkoihin ja edellyttävän siksi kokonaisnäkemyksen ja yhteistyön rakentamista. Taipale on International Society of Gerontechnology kunniapuheenjohtaja.

Enter ry:n hallituksen puheenjohtaja ja vapaaehtoisena toimiva vertaisohjaaja Matti Pihkala toi terveisiä järjestöjen digituesta. Hän kertoi ikääntyneiden kokemista digiasioinnin ongelmista ja heidän digituen tarpeistaan. Pihkala ehdotti digituen järjestämisen koordinointivastuuta kunnille, jotta tukea saadaan paremmin iäkkäiden ulottuville.

EETU ry:n varapuheenjohtaja Ilkka Kantola korosti digiasiointiin liittyviä turvallisuuskysymyksiä sekä tarvetta järjestää ikääntyneille suunnattua perusdigitaitojen opetusta. Kantola kannusti viranomaisia parantamaan digipalvelujensa saavutettavuutta ja esteettömyyttä.

Tutkimusten mukaan iän myötä sähköinen asiointi vähenee digitaidoista riippumatta  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Tarja Heponiemi kertoi digitaalisten laitteiden ja palvelujen käyttöä koskevista tutkimuksista. Tulokset osoittavat yksiselitteisesti, että riippumatta henkilön digitaidoista sähköisten palvelujen käyttö vähenee vanhemmissa ikäryhmissä. Hän korosti myös, että osa väestöstä jää aina väistämättä digitaalisen asioinnin ulkopuolelle, minkä vuoksi on tärkeää turvata vaihtoehtoisten asiointitapojen säilyminen.

Ministeriöiden virkamiesjohto tunnisti iäkkäiden kasvavan digituen tarpeen ja digittömien asioinnin vaikeudet 

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen toi esiin, että vaikka viranomaisasiointi muuttuu ensisijaisesti digitaaliseksi, tulee tosiasiallisesti olla mahdollisuus asioida myös muutoin. Mahdollisuuksia käyntiasiointiin edistetään rakentamalla eri viranomaisten yhteisiä palvelupisteitä ja tämä koko maan kattava verkosto on valmis vuonna 2030. Hän totesi, että harvaan asutuilla alueilla liikkuvat palvelut voisivat parantaa ikääntyneiden asiointimahdollisuuksia. Kansliapäällikkö piti tärkeänä, että iäkkäillä on mahdollisuus kehittää digitaitojaan. 

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi toi esiin, että Suomessa on jo olemassa EU-pohjaista lainsäädäntöä koskien digitaalisten palvelujen saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Hän nosti esiin tarpeen panostaa hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutukseen. Henkilöstön täytyy osata auttaa asiakkaita käyttämään erilaisia digitaalisia laitteita, palveluja ja apuvälineitä, kun ne yleistyvät palveluissa.  

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Antti Leinonen toi esiin, että demokratian ja yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta on tärkeää pitää huolta siitä, että ikääntyneet pääsevät palveluihin riippumatta heidän digitaidoistaan. Hän huomautti myös, että pitkäikäisyyden yhteiskunnassa olemme kaikki uuden äärellä. Päätöksenteossa ja lainvalmistelussa täytyy muistaa selvittää ja ottaa huomioon, kuinka suunnitellut muutokset vaikuttavat suureen joukkoon iäkkäitä ja erikseen esimerkiksi yli 90-vuotiaisiin, joiden määrä lisääntyy.        

Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntija Petra Heikkinen kertoi, että vapaan sivistystyön maanlaajuinen oppilaitosverkosto tarjoaa valmiit puitteet ikääntyneille oppia ja ylläpitää digitaitojaan. Vapaan sivistystyön tulevaisuustyön osana voidaan pohtia, tulisiko aikuisväestön digitaitojen ja digitaalisen osallisuuden turvaaminen olla vapaan sivistystyön lakisääteinen koulutustehtävä ja miten tämän tavoitteen toteutuminen tulisi ottaa huomioon rahoitusjärjestelmässä. Yleisten kirjastojen tiloissa olevat laitteet ja ohjelmistot ovat myös iäkkäiden käytössä, ja kirjastot tarjoavat digitukea kirjaston omien laitteiden, ohjelmien, tietokantojen ja muiden e-aineistojen käyttöön. Kirjastot järjestävät myös yhteistyökumppaneiden avulla digiopastuksia ja eri tahojen palvelujen käyttöä koskevia info- ja opastustilaisuuksia. 

Valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien sähköisten palvelujen kehittäminen ja käyttö vaativat koulutusta, ohjausta ja iäkkäiden mukana oloa 

Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n erityisasiantuntija Marjo Orava huomautti, että hyvinvointialueille tarvitaan resursseja digituen antamista sekä henkilökohtaisten ja arkaluontoisten tietojen käsittelyä koskevien henkilöstökoulutusten järjestämiseen. Orava peräänkuulutti julkisten digipalvelujen kehittämiseen saavutettavuusohjausta, joka ei ole tällä hetkellä minkään viranomaistahon vastuulla. On turhauttavaa, jos mahdollisiin korjaustarpeisiin puututaan vasta jälkikäteen. Samalla tehdään paljon turhaa työtä ja hukataan resursseja.     

Kuntaliiton erityisasiantuntija Minna Lindberg toi esiin, että palveluja suunniteltaessa on tärkeää pitää mielessä iäkkäiden suuri määrä ja moninaisuus. Hän korosti digitaitojen olevan nykyisin miltei täysivaltaisena kansalaisena toimimisen perusedellytys. Lindbergin mukaan kunnissa on paljon matalan kynnyksen palveluja, joissa opetetaan myös digitaitoja, mutta huomautti, ettei opetusvastuu voi jäädä yksin kunnille. Tehdyn selvityksen mukaan kunnissa annettava digiopetus toteutuu pienten erillisten rahoituskokonaisuuksien varassa.

Digi- ja väestötietoviraston holhoustoimiyksikön johtaja Aila Heusalan mukaan holhouspalveluissa on alkanut nousta esiin aiempaa enemmän verkkopetokset ja sähköisen tunnistautumisen välineiden puuttuminen. Heusala toi myös esiin tarpeen panostaa digitaalisten palvelujen helppokäyttöisyyteen. Sitä voitaisiin edistää ottamalla palvelujen etukäteen tapahtuvaan testaamiseen mukaan iäkkäitä.

Vanhusasiavaltuutettu toivoo hallitusohjelman kirjausten toimeenpanoa  

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo piti tilaisuutta onnistuneena: ”Toivon, että tilaisuudessa esiin tuodut näkökulmat edistävät pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjattujen, esimerkiksi digisyrjäytymisen ehkäisemistä ja kaikkien iäkkäiden osallistumismahdollisuuksien turvaamista koskevien, tavoitteiden toimeenpanoa.”

Valtuutettu sai kutsuja jatkotapaamisiin, joissa voidaan keskustella tarkemmin tapaamisessa esiin nousseista ratkaisuista.