Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi (demokratiaohjelma)

Vanhusasiavaltuutetun lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden ihmisten oikeuksien toteutumista. Osa tätä tehtävää on seurata lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia ikääntyneisiin. Arvioimme demokratiaohjelmaluonnosta ikääntyneiden ihmisten aseman ja heidän oikeuksiensa toteutumisen kannalta.

Vanhusasiavaltuutettu pitää tärkeänä johdannossa esitettyä hallituksen tavoitetta vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa. Demokratiapolitiikalla edistetään ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista. Vanhusasiavaltuutettu pitää välttämättömänä sitä, että tosiasiallisesti mahdollistetaan myös kaikkein iäkkäimpien ihmisten osallistuminen ja oikeus vaikuttaa.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 1,3 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä henkilöä ja yli 75-vuotiaita on yli 626.000. Iäkkäiden ihmisten osuus väestöstä on suuri ja ennusteiden mukaan se kasvaa lähivuosikymmeninä.

Luku 3.1. Edistämme äänestysaktiivisuutta

Demokratiaohjelman keskeisissä linjauksissa esitetään äänestysaktiivisuuden edistämistä koskevia tavoitelinjauksia.

Vanhusasiavaltuutettu on eduskunnalle 2024 antamassaan kertomuksessa esittänyt, että kaikkein iäkkäimpien mahdollisuuksiin äänestää olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Äänestäminen on tärkeä tapa vaikuttaa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2023 eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli suurinta ikävuoden 70 molemmin puolin. Liki 80 % ikäryhmästä 66–71-vuotiaista äänesti vaaleissa. Ennakkoon äänestäminen oli yleisintä hieman yli 70-vuotiaiden joukossa. Kuitenkin äänestysaktiivisuus on tätä selvästi matalampi mitä vanhemmista ikäryhmistä puhutaan. Esimerkiksi 87-vuotiaista enää puolet äänesti eduskuntavaaleissa (Tilastokeskus 2023). Kunnallisvaaleissa vuonna 2021 äänestysaktiivisuus oli korkein 73-vuotiailla. Se laski alle 60 prosentin 82-vuotialla ja 92-vuotiaista vain alle kolmannes käytti ääntään kunnallisvaaleissa. (Tilastokeskus 2021). Vanhusasiavaltuutettu esittää, että pitäisi selvittää syitä, jotka vaikuttavat kaikkein iäkkäimpien matalaan äänestysaktiivisuuteen vaaleissa. Henkilökortin uusimiseen liittyvät vaikeudet voivat vaikeuttaa äänestämistä. Olisi tärkeää kehittää edelleen toimivia tapoja, joilla kaikki ikääntyneet, myös kaikkein iäkkäimmät, kansalaiset pääsevät äänestämään. Lisäksi tulisi lisätä monikanavaista viestintää olemassa olevista vaihtoehtoisista tavoista äänestää, esimerkiksi koti- tai laitosäänestys (Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024 (PDF)).

Luku 3.4 Vahvistamme hyvän keskustelun ja mielipiteen vaihtamisen kulttuuria yhteiskunnassa

Keskeisenä linjauksena ohjelmassa esitetään myös hyvän keskustelun ja mielipiteen vaihtamisen kulttuurin vahvistaminen yhteiskunnassa.

Tavoitelinjauksessa 8 esitetään, että parannetaan monikanavaisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Vanhusasiavaltuutettu pitää tätä kannatettavana. Digitaalisten vaikuttamiskanavien kehittämisen lisäksi on välttämätöntä varmistaa, että se osa väestöstä, joka ei käytä digitaalisia järjestelmiä, voi myös yhdenvertaisesti osallistua ja vaikuttaa.

On huolehdittava siitä, että vaihtoehtoisia osallistumis- ja vaikuttamiskanavia on tarjolla heille, jotka eivät käytä digipalveluita. Näiden vaihtoehtoisten kanavien käytön tulee olla helppoa, eikä niiden löytäminen tai käyttö saa edellyttää digitaalista asiointia esimerkiksi yhteystietojen tai ohjeiden löytämiseksi.

Voidaan arvioida, että Suomessa on kokonaan vailla digitaitoja noin 330 000 iäkästä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 65–74-vuotiaista 10 prosenttia ja 75–89-vuotiaista 35 prosenttia ei ollut koskaan käyttänyt internetiä (Internetin käyttö ikäryhmittäin, Tilastokeskus 2023). Yli 90-vuotiaiden tilanteesta Tilastokeskus ei kokoa tietoa. THL:n mukaan 85–100-vuotiaista noin 70 prosenttia ei ollut itsenäisesti käyttänyt internetiä (Saukkonen ym. 2021;2022). Kaiken kaikkiaan arviolta 600 000 ei pysty itsenäisesti asioimaan sähköisesti.

Ikääntyneistä korkeasti koulutetuista valtaosa asioi itsenäisesti digitaalisissa palveluissa, kun sen sijaan perusasteen koulutuksen saaneista ikääntyneistä vain kolmasosa pystyy tähän. Digitaalisten palvelujen ulkopuolella ovat paljolti ne ikääntyneet, joilla on matala tulotaso tai heikko terveydentila tai toimintakyky (Saukkonen ym. 2021; 2022). Käyttämättömyyden syynä voi olla myös oma valinta, vähäinen luottamus omaan oppimiskykyyn, kielitaitoon liittyvät tekijät tai laitteisiin ja internet-yhteyksiin liittyvät tekijät (Rasi & Taipale 2020, Ikäteknologiakeskus 2022).

Luku 3.5 Kehitämme paikallishallintoa ja varmistamme lähidemokratian toteutumisen

Ohjelmassa esitetään, että kaikille pitäisi löytyä itselle sopiva tapa osallistua päätöksentekoon. Tämän edistämistä vanhusasiavaltuutettu pitää kannatettavana. On tärkeää huomioida erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa.

Tavoitelinjauksena 10 esitetään, että seurataan ja edistetään asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista hyvinvointialueilla ja kunnissa. Tässä yhteydessä olisi tärkeää lisäksi huomioida myös kuntien sekä hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen tosiasiallisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen.

Ikäinstituutti, vanhusasiavaltuutettu ja Avoin hallinto (valtiovarainministeriö) keräsivät tietoa 2023 vanhusneuvostojen vaikuttamismahdollisuuksista kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa. Vanhusneuvostoille tehdyn kyselyn perusteella voitiin todeta, että vanhusneuvostojen mahdollisuudet vaikuttaa ikääntyneitä koskeviin asioihin eivät ole riittävät. Vaihtelu vanhusneuvostojen toimintaedellytyksissä oli suurta. (Vanhusneuvostot vaikuttajina – vanhusneuvostokyselyn 2023 tulokset (PDF)). Tulokset ovat olleet samansuuntaisia myös aiemmin tehdyissä kyselyissä (Ihmisoikeuskeskus 2021).

Vanhusasiavaltuutettu toteaa, että on tärkeää konkreettisin toimin varmistaa, että lakisääteisillä vanhusneuvostoilla on tosiasiallinen mahdollisuus toimia ja vaikuttaa kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoon riittävän aikaisessa vaiheessa sekä riittävät resurssit ja tuki toimintaansa. Tällä hetkellä vanhusneuvostojen vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat kuntien ja alueiden kesken ja monet jäsenet kokevat, että vanhusneuvostojen näkemyksiä on vaikea saada esiin. Vanhusneuvostojen tulisi saada oikeus osallistua keskeisimpien valiokuntien ja jaostojen kokouksiin tuomaan alueen tai kunnan ikääntyneitä koskevaa tietoa valmisteluun. Vanhusneuvostoja koskevaa lainsäädäntöä olisi syytä tarkistaa ja tarkentaa siten, että vanhusneuvostoissa on oltava myös kaikkein iäkkäimpiä ihmisiä edustavia jäseniä.

Helsingissä, marraskuun 22 päivänä 2024

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo

Erityisasiantuntija Marjut Vuorela