Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain ja harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta

Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden ihmisten asemaa ja heidän oikeuksiensa toteutumista. Vanhusasiavaltuutettu tarkastelee luonnosta hallituksen esitykseksi ikääntyneiden ihmisten kannalta.

Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan yli 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Heistä 75 vuotta täyttäneitä on noin 670 000 ja yli 90-vuotiaita yli 60 000. Iäkkäiden ihmisten osuus väestöstä on suuri ja kasvaa edelleen. Samaan aikaan Suomi pitkäikäistyy, mikä tarkoittaa, että kaikista iäkkäimpien määrä kasvaa, kun iäkkäät ihmiset elävät yhä pidempään. 

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annettua lakia ja harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia. Esityksen mukaan muun muassa valvontalain soveltamisalaa muutettaisiin, jotta valvontaviranomainen voisi valvoa kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestämistehtävää sekä säädettäisiin iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien vuokratyöntekijöiden rikostaustan selvittämisestä. Lisäksi laissa säädettäisiin palveluntuottajan velvollisuudesta huolehtia henkilöstönsä kielitaidosta.

Kunnan hyte-järjestämistehtävän valvonta

Laissa säädettäisiin lain viranomaisvalvontaa koskevien säännösten soveltamisesta kunnan järjestämislaissa säädettyyn hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestämistehtävään. Lisäyksen myötä Lupa- ja valvontavirasto valvoisi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen lisäksi myös järjestämislain 6 §:ssä kunnalle säädetyn hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevan vastuun täyttymistä.

Vanhusasiavaltuutettu on jatkuvasti korostanut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien tärkeyttä ikääntyneille ihmisille. Terveys- ja toimintakykyerot iäkkäiden kes¬ken ovat suuret. Koska Suomessa pitkäikäisyys on yleistynyt nopeasti, on välttämätöntä suunnata hyvinvoinnin- ja terveyden edistämistoimia myös kaikkein iäkkäimpien ulottuville. Tämä vaatii kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyörakenteiden kehittämistä. Järjestöjen resurssit hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on turvattava. Kansallisel¬la tasolla iäkkäiden hyvinvoinnin ja tervey¬den edistämisen tavoitteista, toimenpiteistä ja seurannasta pitäisi muodostaa yhtenäinen kokonaisuus.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvontaa tehtäessä on olennaista seurata miten toimet kohdentuvat eri ikäryhmille mukaan lukien kaikkein iäkkäimmät. Ikääntyneiden suurten terveys- ja toimintakykyerojen vuoksi tarvitaan lisää toimia, joilla kohennetaan erityisesti pienituloisten iäkkäiden mahdollisuuksia huolehtia omasta terveydestään ja toimintakyvystään. Samoin toimien tulisi tavoittaa iäkkäät, joiden toimintakyky on heikentynyt, jotka kuuluvat eri vähemmistöihin, asuvat keskustojen ulkopuolella tai toimivat omaishoitajina.

Vuokratyöntekijöiden rikostaustan selvittäminen

Esityksen mukaan lailla säädettäisiin myös vuokratyöntekijöiden rikostaustan selvittämisestä iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluissa. 

Vanhusasiavaltuutettu pitää toimia iäkkäiden henkilöiden turvallisuuden vahvistamiseksi kannatettavana ja sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien vuokratyöntekijöiden rikosrekisteriotteen tarkistamista tarpeellisena. Iäkkäillä on suuri riski kohdata kaltoinkohtelua. Merkittävä osa hoivapalveluja tarvitsevista iäkkäistä sairastaa edennyttä muistisairautta. Muistisairaat sekä muut toimintakyvyltään ja terveydentilaltaan heikentyneet iäkkäät ovat erityisen haavoittuva ryhmä ja riippuvaisia avun tarjoajasta.

Palveluissa työskentelevän henkilöstön kielitaito

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi palveluntuottajan velvollisuudesta huolehtia henkilöstönsä kielitaidosta. Kyse ei olisi uudesta velvollisuudesta, vaan tarkoitus olisi selkeyttää ja korostaa olemassa olevaa velvollisuutta. Esityksen mukaan säätämällä palveluntuottajan velvollisuudesta varmistaa henkilöstön riittävä kielitaito turvattaisiin muun muassa asiakas- ja potilasturvallisuutta, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden kielellisiä oikeuksia sekä potilaan ja asiakkaan tiedonsaantioikeutta. 

Vanhusasiavaltuutettu pitää välttämättömänä, että erityisesti kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa turvataan palveluiden saanti iäkkään henkilön omalla kielellä. Palveluita tarvitsevilla ikääntyneillä ihmisillä on usein monia sairauksia, esimerkiksi etenevä muistisairaus sekä heikentynyt toimintakyky. Tämä voi heikentää heidän mahdollisuuksiaan tulla kuulluksi, ymmärretyksi ja kohdatuksi. Hoivapalveluissa riittävän kielitaidon merkitys on keskeinen ja lisäksi tarvitaan vahvaa ammattitaitoa, mukaan lukien vuorovaikutusosaamista.

Helsingissä, 22.6.2026

Elisa Virkola, asiantuntija
Ulla Buchert, asiantuntija