Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta (perusterveydenhuollon hoitotakuu)

Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden asemaa ja heidän oikeuksiensa toteutumista. Osa tätä tehtävää on seurata lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa ja arvioida niiden vaikutuksia ikääntyneisiin. Tarkastelemme hallituksen esitystä terveydenhuoltolain muuttamisesta ikääntyneiden ihmisten näkökulmasta.

Vanhusasiavaltuutettu katsoo, että luonnosesityksessä suunnitellut palveluiden saatavuuden heikennykset hoitotakuuaikojen pidentämisen myötä tulevat todennäköisesti heikentämään iäkkäiden kansalaisten mahdollisuuksia huolehtia omasta terveydestään ja saada siihen tarvittavaa hoitoa. Esimerkiksi suunhoidon hoitotakuuajan pidennys peräti kuuteen kuukauteen voi kohtuuttomasti siirtää tarpeellisten hammashoidon saamista, mutta lisäksi se voi siirtää kohtuuttoman ajan päähän yksittäisten potilaiden tarvitsemia kirurgisia operaatioita muualla terveydenhuollossa. Samalla voi kasvaa tarve muille terveyspalveluille ja ikääntyvien palveluille.

Vanhusasiavaltuutettu kiittää nyt lausuttavana olevan luonnoksen laatijoita siitä, että yhdenvertaisuuden heikkeneminen ja sairauksien pahenemisen riski, mikäli nyt esitetty muutos toteutetaan, on otettu esille vaikutusten arvioinnissa. Tämänhetkisen hoitotakuun positiivisten vaikutusten on todettu korostuvan niiden henkilöiden kohdalla, jotka käyttävät paljon julkisia palveluita. Vanhusasiavaltuutettu huomauttaa, että heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevilla iäkkäillä olisi huonoimmat mahdollisuudet kompensoida pitkittyneitä odotusaikoja perusterveydenhuoltoon muilla palveluilla, esimerkiksi yksityislääkärikäynnillä. He myös keskimäärin sairastavat muita ikääntyneitä enemmän.

Esityksestä puuttuu erillinen, kattava erityisesti iäkkäisiin henkilöihin kohdistuvien vaikutusten arviointi. Kuitenkin myös ikääntyneitä koskevia vaikutuksia on otettu tekstissä esille. Vaikutusarviossa todetaan, että iäkkäillä kiireetön käynti koskee usein jotakin perussairautta, ja sen pahenemista. On siten selvää, että jos käyntiaika venyy pitkälle, todennäköisyys esimerkiksi päivystyskäynnin tarpeeseen kasvaa. On myös suuri vaara, että sairaudet pahenevat ja terveydentila heikkenee.

Esityksessä tuodaan esille myös hoitotakuuajan pidentämisen mahdollisia positiivisia vaikutuksia ikääntyneiden kannalta. Yhtenä mahdollisena positiivisena vaikutuksena viitataan siihen, että suunnitelmallisen hoidon ja ehjien hoitoketjujen toteuttaminen saattaa helpottua, kun käynnin järjestämisellä ei ole niin kiire. Samoin huomioidaan, että monilla ikääntyneillä, monisairailla, moniongelmaisilla ja heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevilla potilailla on rajalliset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluita, ja että asiakasryhmien osalta digipalveluiden laaja käyttö voi aiheuttaa ongelmia hoidon saatavuuden tosiasiallisessa toteutumisessa. On mahdollista, että hoitotakuun osittainen keventäminen mahdollistaa paremmin potilaan toiveiden huomioimisen palvelujen toteuttamistavassa. Vanhusasiavaltuutettu kiittää digitaalisten palveluiden käytön rajallisuuden huomioimisesta iäkkäillä. Esityksessäkin kuitenkin viitataan näihin vaikutuksiin mahdollisina

Vanhusasiavaltuutetun näkemys on, että hoitotakuuaikoja ei tulisi pidentää johtuen edellä kuvatuista odotettavissa olevista yksilötason kielteisistä vaikutuksista ja eriarvoisuuden kasvusta. On myös huomioitava, että esityksen positiiviset vaikutukset talouteen ovat epävarmoja.

Vanhusasiavaltuutettu on korostanut lausunnoissaan eduskunnalle ja valtioneuvostolle kaikkein pienituloisimpien, vaikeasti sairaiden ja toimintakyvyltään heikentyneiden ikääntyneiden ihmisten heikkoa asemaa ja siitä johtuvaa monien ongelmien samanaikaista kasautumista heille. Myös nyt suunnitellussa perusterveydenhuollon hoitotakuun heikennyksessä tulee huomioida pienituloiset ikääntyneet erityisryhmänä ja arvioida päätösten vaikutuksia heihin. Valtiotalouden suunnitelmaan liittyvät säästöt herättävät vakavan huolen siitä, että lukuisat suunnitellut toimet yhdessä kasautuvat pienituloisimmille, pitkäaikaissairaille ja toimintakyvyltään heikentyneille iäkkäille, ja yhdenvertaisuus heikkenee.

Tiivistelmä

Vanhusasiavaltuutettu katsoo, että luonnosesityksessä suunnitellut palveluiden saatavuuden heikennykset hoitotakuuaikojen pidentämisen myötä tulevat todennäköisesti heikentämään iäkkäiden kansalaisten mahdollisuuksia huolehtia omasta terveydestään ja saada siihen tarvittavaa hoitoa. Samalla voi kasvaa tarve muille terveyspalveluille ja ikääntyvien palveluille.

Iäkkäillä kiireetön käynti koskee usein jotakin perussairautta, ja sen pahenemista. On siten selvää, että jos käyntiaika venyy pitkälle, todennäköisyys esimerkiksi päivystyskäynnin tarpeeseen kasvaa. On myös suuri vaara, että sairaudet pahenevat ja terveydentila heikkenee. Vanhusasiavaltuutettu huomauttaa, että heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevilla iäkkäillä olisi huonoimmat mahdollisuudet kompensoida pitkittyneitä odotusaikoja perusterveydenhuoltoon muilla palveluilla, esimerkiksi yksityislääkärikäynnillä.

Vanhusasiavaltuutetun näkemys on, että hoitotakuuaikoja ei tulisi pidentää johtuen edellä kuvatuista odotettavissa olevista yksilötason kielteisistä vaikutuksista ja eriarvoisuuden kasvusta.

Helsingissä, elokuun 5. päivänä 2024

Päivi Topo, vanhusasiavaltuutettu

Päivi Ahosola, erityisasiantuntija