Lausuntopyyntö ensisijaisesti digitaalisen viranomaisviestinnän lainsäädäntömuutoksista

Vanhusasiavaltuutetun lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Osa tätä tehtävää on seurata lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia ikääntyneisiin. Arvioimme kuulemistilaisuudessa 25.10.2024 esitettyjä ehdotuksia ikääntyneiden ihmisten kannalta.

Lainsäädäntöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että digitaalisesta viranomaisviestinnästä tehtäisiin ensisijainen viranomaisviestinnän kanava.

Vanhusasiavaltuutettu pitää välttämättömänä, että samalla tosiasiallisesti huolehditaan tavoitteesta, että vaihtoehtoisia asiointi- ja viestintäkanavia on tarjolla heille, jotka ei käytä digipalveluita. Näiden vaihtoehtoisten kanavien käytön tulee olla helppoa, eikä niiden löytäminen tai käyttö saa edellyttää digitaalista asiointia esimerkiksi yhteystietojen tai ohjeiden löytämiseksi.

Suomessa on 65-vuotta täyttäneitä 1,3 miljoonaa ja yli 75-vuotiaita on yli 626.000 (Tilastokeskus 2024).

Digitaalisesta yhteiskunnasta syrjäytyminen koskettaa merkittävää osaa ikääntyviä kansalaisia

Voidaan arvioida, että Suomessa on kokonaan vailla digitaitoja noin 330 000 iäkästä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 65–74-vuotiaista 10 prosenttia ja 75–89-vuotiaista 35 prosenttia ei ollut koskaan käyttänyt internetiä (Internetin käyttö ikäryhmittäin, Tilastokeskus 2023). Yli 90-vuotiaiden tilanteesta Tilastokeskus ei kokoa tietoa. THL:n mukaan 85–100-vuotiaista noin 70 prosenttia ei ollut itsenäisesti käyttänyt internetiä (Saukkonen ym. 2021;2022).Kaiken kaikkiaan arviolta 600 000 ei pysty itsenäisesti asioimaan sähköisesti.

Digitaalisten palvelujen ulkopuolella ovat paljolti ne ikääntyneet, joilla on matala koulutus tai tulotaso tai heikko terveydentila tai toimintakyky (Saukkonen ym. 2021; 2022). Käyttämättömyyden syynä voi olla myös oma valinta, vähäinen luottamus omaan oppimiskykyyn, kielitaitoon liittyvät tekijät tai laitteisiin ja internet-yhteyksiin liittyvät tekijät (Rasi & Taipale 2020, Ikäteknologiakeskus 2022).

Julkisen hallinnon organisaation asiointipalveluun Suomi.fi-tunnistuksen avulla tunnistautuminen aikaansaisi muutosehdotuksen mukaan Suomi.fi-viestit-tilin luomisen henkilölle, jolloin jatkossa viranomaisten tiedoksiannot tulisivat hänen sähköiseen postilaatikkoonsa. Jos tätä ei haluaisi, olisi ehdotuksen mukaan mahdollista ilmoittaa siitä. Vanhusasiavaltuutettu korostaa, että tätä koskeva ilmoittaminen tulee olla helppo ja yksinkertainen toteuttaa ja siihen tulee saada selkeää ja asianmukaista ohjeistusta.

Viestintää muutoksesta tulee toteuttaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja saavutettavalla tavalla. Nettipohjainen viestintä ei tavoita kaikkia. On olennaisen tärkeää, että henkilöt, joille Suomi.fi-viestit-tili luotaisiin ilman, että he itse sitä haluavat, saavat asianmukaista tietoa siitä, mitä seurauksia tilin luomisella on heille ja miten heidän tulee toimia, jos he eivät halua ottaa tiliä käyttöön. Tämä tilanne koskettaa erityisesti niitä, jotka ovat asioineet sähköisesti jonkun toisen henkilön avulla eivätkä pysty itsenäiseen sähköiseen asiointiin. THL:n mukaan heitä on yli 70-vuotiaissa vajaa viidennes.

Ehdotuksen toteutuksessa on välttämätöntä huomioida myös ne ikääntyneet henkilöt, jotka eivät itsenäisesti käytä digipalveluita vaan tarvitsevat siihen esimerkiksi läheisten tukea. Miten varmistetaan se, ettei heille heidän tahtomattaan luoda suomi.fi-viestit-tiliä?

Kertailmoituksen Suomi.fi-viestit-tilin käyttöönotosta kieltäytymisestä tulisi olla riittävä.

Digitalisaation avulla pystytään merkittävästi edistämään myös ikääntyvien ihmisten yhdenvertaisuutta esimerkiksi tuottamalla asuinpaikasta riippumattomia palveluita. Digitaidot vahvistavat mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Vanhusasiavaltuutettu pitää tärkeänä sitä, että tukea digitaalisten taitojen elinikäiseen oppimiseen ja ylläpitämiseen tulee taata kaikille sitä tarvitseville elämänkulun loppuun asti ja on ehdottanut kunnille koordinaatiovastuuta digituen järjestämisestä, jotta mahdollisuus digituen saamiseen toteutuisi yhdenvertaisesti.

Vaihtoehtoisia asiointi- ja viestintäkanavia tulee järjestää niille henkilöille, jotka eivät käytä digipalveluita. Mahdollisuus vaikuttaa, hoitaa asioitaan tai saada tietoa tulee taata yhdenvertaisesti kaikille.

Helsingissä, lokakuun 31 päivänä 2024

Päivi Topo, Vanhusasiavaltuutettu
Marjut Vuorela, Erityisasiantuntija