Lausunto valtioneuvoston tiedonantoa valmistelevalle työryhmälle: kuuleminen Yhdenvertainen Suomi –toimintaohjelman keskeisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin liittyen

Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Vanhusasiavaltuutettu tarkastelee ohjelman jatkoa iäkkäiden näkökulmasta. Ohjelmassa on ikääntyneiden yhdenvertaisuuden kannalta tärkeitä tavoitteita ja toimenpiteitä.

Yhdenvertainen Suomi -ohjelman tavoitteet, joihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota?

• Tavoite 3: Vahvistetaan viranomaisten yhdenvertaisuusosaamista eri tasoilla.
• Tavoite 4: Kasvatetaan tietoisuutta rasismista ja sen eri muodoista
• Tavoite 6: Kannustetaan kuntia (lisäys: ja hyvinvointialueita) aktiiviseen yhdenvertaisuuden ja antirasismin edistämiseen 

Ohjelman toimenpiteet, jotka ovat olleet erityisen hyödyllisiä?

• Toimet, joilla on vähennetty rakenteellista rasismia ja moniperusteista syrjintää.  

Mitä muita asioita haluatte nostaa esille yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa?

Toimintaohjelmassa ei tuoda ikäsyrjintää selkeästi esille. Se on kansainvälisten arvioiden mukaan yleisin syrjinnän muodoista (Torres ym. 2017). Ikäsyrjintä on monitahoinen ilmiö, jota on vaikea tunnistaa. Toimintasuunnitelmaan tarvitaan tietopaketti rakenteellisesta ikäsyrjinnästä, sen purkamisen keinoista ja sen linkittymisestä rasismiin ja muihin syrjinnän muotoihin.

Vanhustyön keskusliiton kyselyssä, miltein puolet vastasi, että Suomessa syrjitään iäkkäitä ihmisiä (Vaarama 2023). Ihmisoikeuskeskuksen ja vammaisfoorumin tutkimuksessa (2019) kolme neljästä 55–84-vuotiaasta vastaajasta koki ikään liittyvää syrjintää. Työelämässä ikäsyrjintä vaikeuttaa työllistymistä työuran loppupuolella ja osaltaan lisää työllistymisen ongelmia eri vähemmistöihin kuuluvilla +50-vuotiailla. Päätöksenteossa ikäsyrjintä vaikuttaa olevan yllättävän yleistä.

Suomalaiset tutkimukset osoittavat, että ikääntyneiden maahanmuuttajien toimeentulo, koettu terveys, osallisuuden kokemukset ja heidän tarvitsemiensa palvelujen saanti ovat selvästi keskimääräistä ikääntyneiden tilannetta heikommalla tasolla. He kokevat myös muuta syrjintää. Digitalisoitunutta yhteiskuntaa on Suomessa rakennettu siten, että sen seurauksena suuri osa iäkkäistä ihmisistä on jäänyt digitaalisten palvelujen itsenäisestä käytöstä kokonaan syrjään ja tämä korostuu maahanmuuttajien ja kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden kohdalla. Tällöin mahdollisuudet osallisuuteen, palvelujen ja tiedon saantiin sekä sosiaalisiin suhteisiin ovat muuta väestöä heikommat (esim. Buchert ym. 2023, KC, Clarke & Seppänen 2023, Kouvonen ym. 2021, Heikkinen & Lumme-Sandt 2014, Vanhusasiavaltuutettu 2023). 

Valtuutettu viittasi kuulemisessa myös Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuun 1/2023 " Ikääntyneiden ihmisoikeuksien toteutumista valvovan itsenäisen asiantuntijan Claudia Mahlerin raportti hänen maavierailultaan Suomeen". Keskeisiä asioita Mahlerin suosituksissa rasismin vähentämisen ja ikääntyneiden yhdenvertaisuuden lisäämisen näkökulmasta ovat muun muassa kohdat 70, 76, 77 ja 78. 

Helsingissä, 7.8.2023 

Päivi Topo
vanhusasiavaltuutettu 
 

Käytetyt lähteet: 

Buchert, U., Kemppainen, L., Olakivi, A., Wrede, S., & Kouvonen, A. (2023). Is digitalisation of public health and social welfare services reinforcing social exclusion? The case of Russian-speaking older migrants in Finland. Critical Social Policy, 43(3), 375–400. https://doi.org/10.1177/02610183221105035

Torres, S., Bilfeldt, A., Conroy, P., Gallistl, V., Gerdina, O., Larragy, J., Leppiman, A., Naim, S., Lowenstein, A., Milićević Kalašić, A., Pavlovski, D., Penhale, B., Rapolienė, G. and Topo, P. (2017) Civic exclusion in later life: Ageism excludes everyone and harms our societies!  ROSEnet Civic Exclusion Working Group. https://rosenetcost.com/wp-content/uploads/2017/01/cost_rosenet_actionpolicy3_web.pdf 

Heikkinen, S. J., & Lumme-Sandt, K. (2014). Ikääntyvä maahanmuuttaja kuntien kotouttamisohjelmissa ja vanhuspoliittisissa ohjelmissa. Gerontologia, 28(3), 168-183.

KC, S., Clarke, K., & Seppänen, M. (2023). A scoping review of ageing migrants in Finland through the lens of intersectionality and vulnerability. Nordic Journal of Migration Research, 13(1), 1-18. https://doi.org/10.33134/njmr.561

Kouvonen A., Kemppainen L., Ketonen E., Kemppainen T., Olakivi A. and Wrede S. (2021)
Digital Information Technology Use, Self-Rated Health, and Depression: Population-Based Analysis of a Survey Study on Older Migrants J Med Internet Res. 23 (6) https://www.jmir.org/2021/6/e20988

Mannila, S. (2020). Syrjintä Suomessa 2017-2019: Tietoraportti. Oikeusministeriö. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162517/OM_2020_20.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Vaarama M. (2022) Toiveena tavallinen hyvä elämä. Suomalaisten mielikuvat ja kokemukset vanhuudesta. Vanhustyön keskusliitto.

Vanhusasiavaltuutettu (2023). Vanhusasiavaltuutetun vuosikertomus 2022 valtioneuvostolle. vanhusasia.fi/documents/97611701/160155639/Vanhusasiavaltuutetun+vuosikertomus+2022+(pdf).pdf/05e0853f-70c2-33b2-6b4e-709760e33b34/Vanhusasiavaltuutetun+vuosikertomus+2022+(pdf).pdf?version=1.1&t=1683810546866