Lausunto työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle, vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024
Tässä lausunnossa nostetaan esiin vanhusasiavaltuutetun eduskuntakertomuksesta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä liittyen toimeentuloon, hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen, digitalisaatioon, vaikuttamiseen sekä ikäsyrjinnän vähentämiseen.
Eduskunta päätti perustaa vanhusasiavaltuutetun tehtävän Suomeen vuonna 2021. Vanhusasiavaltuutetun lakisääteinen tehtävä on seurata ja arvioida lainsäädäntöä ja päätöksentekoa ikääntyneiden aseman ja oikeuksien näkökulmasta. Vuoden 2024 kertomuksessa on esitetty eduskunnalle toimenpiteitä, joiden avulla ikääntyneiden ja heistä erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta tulisi parantaa.
Pienituloisimpien ikääntyneiden oikeus välttämättömään toimeentuloon on turvattava paremmin
Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2023 kokonaiseläkkeen mediaani oli 1 977 euroa kuukaudessa. Kuitenkin naisten keskieläke oli vain 1 779 euroa ja miesten 2 216 euroa. Naisista 70 prosentilla ja miehistä 52 prosentilla eläke oli alle 2 000 euroa. Eläke on keskimäärin pienempi vanhimmilla ikäryhmillä - ja erityisesti vanhimmilla naisilla - kuin vähän aikaa sitten eläköityneillä.
Vanhusasiavaltuutettu suosittelee
- Nostetaan pienimpien eläkkeiden ostovoimaa vastaamaan kohonneita elinkustannuksia. Vanhusasiavaltuutettu on useissa lausunnoissaan valtioneuvostolle ja eduskunnalle tuonut esiin kaikkein pienituloisimpien ikääntyneiden ihmisten heikkoa asemaa ja siitä johtuvaa monien ongelmien samanaikaista kasautumista heille. Ikääntyvien aseman ja oikeuksien kannalta olennaista on turvata pienituloisimpien eläkeläisten oikeus välttämättömään toimeentuloon.
- Toteutetaan suunniteltu sosiaaliturvan etuusehdotus, jossa henkilö saisi valmiin ehdotuksen, mikäli hän viranomaisilla olevan tiedon perusteella olisi oikeutettu johonkin sosiaaliturvaetuuteen. Tämä vahvistaisi toteutuessaan ikääntyneiden oikeutta sosiaaliturvaan sekä sen oikea-aikaista ja tarpeenmukaista kohdentumista. Iäkkäiden ihmisten tilannetta helpottaisi myös se, jos tietojärjestelmiä hyödynnettäisiin niin, että omaa seurantaa erilaisten asiakasmaksuihin liittyvien maksukattojen suhteen tarvittaisiin mahdollisimman vähän.
Terveyserojen vähentäminen ikääntyneillä on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä
Sukupuolen välisen tasa-arvon näkökulmasta erot keskimääräisessä eliniässä ovat hälyttävän suuret. Vuonna 2022 65-vuotiaiden miesten odotettavissa oleva elinikä oli 17,9 vuotta ja naisten 21,3 vuotta. 65-vuotiaiden miesten keskuudessa erot sosioekonomisen aseman mukaan ovat erittäin suuret, naisten keskuudessa pienemmät. Myös toimintakyvyssä erot ovat suuria niin sukupuolten kesken kuin eri sosioekonomisten ryhmien välillä.
Vanhusasiavaltuutettu ehdottaa
- Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveydenedistämistoimia lisätään kohdentamalla niihin valtakunnallisia avustuksia. Rahoitus suunnataan olemassa olevien, vaikuttaviksi arvioitujen toimintamallien levittämiseen siten, että pienituloisimmat ja matalimmin koulutetut ikääntyneet hyötyvät niistä. Heillä on selvästi enemmän jokapäiväistä elämää haittaavia toimintakyvyn vajeita sekä pitkäaikaisia sairauksia.
- Muistisairauksien riskien vähentämiseen suunnataan voimavaroja valtakunnallisissa kehittämisohjelmissa ja turvataan ikääntyvien aivoterveyttä edistävien järjestöjen toimintaedellytykset. Jollei mitään tehdä ikääntyneiden aivoterveyden edistämiseksi, muistisairautta sairastavien määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Muistisairaudet aiheuttavat valtaosan vanhuspalvelujen ja erityisesti ympärivuorokautisen hoidon tarpeesta.
Digitalisaation toteutuksessa ikääntyneet ovat unohtuneet
Digitalisaatio on helpottanut monen ikääntyneen asiointia, tiedonsaantia ja osallisuutta. Silti noin 600 000 ikääntynyttä on joko vailla digitaitoja tai ne ovat niin heikot, etteivät he pysty asioimaan sähköisesti (ks. eduskuntakertomuksen kuvio 5 alla). Heikkenevät ja yhä kalliimmaksi käyvät vaihtoehtoiset asiointi- ja tiedonsaantimahdollisuudet ovat heille jokapäiväinen haitta ja tilanne aiheuttaa monia vakavia vaikeuksia.
Vanhusasiavaltuutetulle kerrotaan paljon digitalisaatioon liittyvistä ongelmista ja siitä, miten heille ja heidän läheisilleen suositellaan sähköistä puolesta asiointia silloinkin, kun he itse ovat muutoin kuin digitaalisilta taidoiltaan täysin kykeneviä päättämään omista asioistaan. Tämä kehityskulku lisää ikääntyneiden kokemaa eriarvoisuutta, kyseenalaistaa heidän kyvykkyytensä ja estää heidän omatoimista ja itsenäistä asiointia.
Vanhusasiavaltuutettu ehdottaa digitalisaatioon liittyvän yhdenvertaisuuden lisäämiseksi:
- Parannetaan ilman digitaalisia taitoja ja laitteita olevien ikääntyneiden tiedonsaantia, asiointimahdollisuuksia ja osallisuutta
- Säilytetään suomalaisessa lainsäädännössä asiointi julkisissa palveluissa muutoin kuin sähköisesti tosiasiallisesti yhdenvertaisena vaihtoehtona sähköisen asioinnin kanssa.
- Julkisten palveluiden yhteisten asiointipisteiden avaamista kiirehditään ja niitä toteutettaessa kuullaan paikallisten asukkaiden tarpeita ja pyritään sovittamaan kasvokkaisten palveluiden saatavuus vastaamaan niitä.
- Toteutetaan kansallinen neuvontapalvelu niille henkilöille, jotka eivät asioi sähköisesti. Digi- ja väestötietoviraston DVV:n Kansalaisneuvonta toimii osaltaan tällaisena tahona, mutta sitä ei juurikaan tunneta ikääntyneiden keskuudessa.
