Lausunto Suomen kahdeksanneksi määräaikaisraportiksi YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta

Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden asemaa ja heidän oikeuksiensa toteutumista. Osa tehtävää on seurata lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa ja arvioida niiden vaikutuksia ikääntyneisiin ihmisiin.

Suomessa on 65 vuotta täyttäneitä 1,3 miljoonaa, yli 75-vuotiaita on yli 626.000 ja 90 vuotta täyttäneitä noin 60.000 (Tilastokeskus 2024). Erityisesti kaikkein iäkkäimpien määrä kasvaa.

Määräaikaisraportin tarkastelukauden aikana on Suomessa perustettu itsenäinen ja riippumaton vanhusasiavaltuutetun viranomaistehtävä ja ensimmäinen vanhusasiavaltuutettu aloitti työnsä tammikuussa 2022. Vanhusasiavaltuutetun lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden ihmisten oikeuksien toteutumista. (Laki vanhusasiavaltuutetusta 753/2021) 

Vuonna 2024 oikeusministeriö julkaisi vanhusasiavaltuutetun laatiman esiselvityksen ageismista ja ikäsyrjinnästä, jossa nostetaan esiin useita ikäsyrjinnän ja ageismin muotoja sekä keinoja niiden vähentämiseksi (Esiselvitys ageismista ja ikäsyrjinnästä. Ikääntyneisiin kohdistuvan ikäsyrjinnän tunnistaminen päätöksenteossa).

Esiselvityksessä vanhusasiavaltuutettu suositteli muun muassa seuraavia toimia: 

• Olemassa olevien perus- ja ihmisoikeus- sekä syrjintätiedonkeruun indikaattoreiden kehittäminen niin, että ne kattavat myös iäkkäimmät ja tavoittavat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ikääntyneet henkilöt.
• Eri ikärajojen hyväksyttävyyden tarkastelu lainsäädännössä ja niiden arviointi suhteessa ikäsyrjintään.
• Ikävaikutusten arvioinnin toteuttaminen lainsäädännön valmistelussa siten, että vaikutusarvioinnissa  painottuvat kaikkein iäkkäimpien ja vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden sekä tavanomaista vaikeammassa tilanteessa olevien ikääntyneiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
• Koulutuksen toteuttaminen erityisesti päätöksiä valmisteleville viranomaisille ja päättäjille yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta siten, että korkeaan ikään liittyvä ageismi ja ikäsyrjintä on sisällöissä mukana.

Vanhusasiavaltuutettu on antamissaan lausunnoissa ministeriöille ja eduskunnalle tuonut esiin pienituloisten ikääntyneiden heikkoa asemaa. Pienituloisuus, terveyden ja toimintakyvyn laskun myötä kasvavat sosiaali- ja terveydenhuollon menot sekä nousevat asumisen kustannukset ja elinkustannukset yhdessä sosiaaliturvaleikkauksien kanssa voivat lisätä ja syventää ikääntyneiden taloudellista huono-osaisuutta.

Saman suuntaisia havaintoja on esitetty myös tuoreessa sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa vuosien 2024–2026 muutosten yhteisvaikutuksista. STM:n mukaan yli 65-vuotiaita pienituloisia on yhteensä 166 300, ja määrä on kasvanut (Toimeentuloturva- ja sosiaali- ja terveyspalvelulainsäädännön 2024–2026 muutosten yhteisvaikutukset eri ihmisryhmien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö 2025).

Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen mukaan iäkkäiden pienituloisuus on selvästi muita yleisempää yksinasuvilla, sekä naisilla ja yli 84-vuotiailla.

Viittaus komitean suositukseen 35

Ikääntyneiden palvelujen saatavuus on heikentynyt useana peräkkäisenä vuonna. On yhä vaikeampi saada kotihoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa ja lisäksi omaishoidon sopimusten määrä on THL:n tietojen mukaan vähentynyt. Kotihoidon asiakasmäärät ovat vähentyneet (vähennystä 5 % vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023), vaikka iäkkäiden määrä on kasvanut. Ympärivuorokautisen hoidon asiakasmäärät eivät ole kasvaneet, vaikka iäkkäiden määrä on kasvanut. Iäkkäiden palveluihin tullaan entistä huonokuntoisempina (Aaltonen ym. 2025).

Vanhusasiavaltuutettu on kuvannut eduskunnalle antamassaan kertomuksessa iäkkäiden vaikeuksia saada riittäviä ja tarpeenmukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Valtuutettu on antanut suosituksia toimiksi tilanteen korjaamiseksi (Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024 https://vanhusasia.fi/julkaisut ).
Eduskunta edellytti vanhusasiavaltuutetun kertomuksen johdosta antamassaan kannanotossa, että valtioneuvosto seuraa vanhuspalvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja tarvittaessa ryhtyy toimiin palvelujen saatavuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi (Eduskunnan kirjelmä EK 5/2025 vp ─ K 3/2024 vp)

Vanhusasiavaltuutettu pitää välttämättömänä, että elinikäistä oppimista toteutettaessa huomioidaan myös työelämän ulkopuolella olevien ikääntyneiden mahdollisuudet perusdigitaitojen oppimiseen ja ylläpitoon.

Tilastotiedon ja tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että Suomessa on kokonaan vailla digitaitoja noin 300 000 iäkästä ihmistä. Vähintään yhtä monen digitaidot eivät riitä itsenäiseen asiointiin turvallisesti. 
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 65–74-vuotiaista 10 prosenttia ja 75–89-vuotiaista 35 prosenttia ei ollut koskaan käyttänyt internetiä (Internetin käyttö ikäryhmittäin, Tilastokeskus 2023). Yli 90-vuotiaiden tilanteesta Tilastokeskus ei kokoa tietoa. THL:n mukaan 85–100-vuotiaista noin 70 prosenttia ei ollut itsenäisesti käyttänyt internetiä Kaiken kaikkiaan arviolta 600 000 ei pysty itsenäisesti asioimaan sähköisesti.

Digitaalisten palvelujen ulkopuolella ovat paljolti ne ikääntyneet, joilla on perusasteen koulutus tai matala tulotaso tai heikko terveydentila tai toimintakyky (Saukkonen ym. 2021; 2022). Käyttämättömyyden syynä voi olla myös oma valinta, vähäinen luottamus omaan oppimiskykyyn, kielitaitoon liittyvät tekijät tai laitteisiin ja internet-yhteyksiin liittyvät tekijät (Rasi & Taipale 2020, Ikäteknologiakeskus 2022).

Helsingissä, lokakuun 9 päivänä 2025

Päivi Topo, vanhusasiavaltuutettu
Marjut Vuorela, erityisasiantuntija

Lähteet

Aaltonen, M., Edgren, J., Heikkilä R., Josefsson, K. & Ilmarinen, K. 2025. Ikääntyneiden palvelut. Teoksessa: Tynkkynen, L-K., Paatela, S., Aalto, A-M., Keskimäki, I., Nykänen, E., Peltola, M., Sinervo, T., Tammi, T., Viita-aho, M (toim.) Tilannekuvia hyvinvointialueilta. THL raportti 3/2025. 

THL, Tilastoraportti 47/2025. Kotihoidon käynnit ja asiakkaat 2024. Julkisesti järjestetyn kotihoidon asiakasmäärä edelleen laskussa. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/152124/Kotihoidon_kaynnit_ja_asiakkaat_tilastoraportti_2024.pdf?sequence=1&isAllowed=y