Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Osa tätä tehtävää on seurata lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia ikääntyneisiin. Arvioimme luonnosta ikääntyneiden ihmisten aseman ja oikeuksien toteutumisen näkökulmista.
Vanhusasiavaltuutettu pitää erittäin tärkeänä työtä avoimen hallinnon edistämiseksi. Luonnoksessa avoimen hallinnon työn tavoitteiksi todetaan olevan kaksi: tukea luottamuksen vahvistamista yhteiskunnan eri toimijoiden välillä ja auttaa varmistamaan kaikkien tasavertaiset osallisuusmahdollisuudet yhteiskunnan toimintaan ja sen kehittämiseen. Yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tietoa, osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa on turvattava kaikille ikääntyneille ihmisille, erityisesti kaikkein iäkkäimmille.
Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan noin 1,3 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Heistä 75 vuotta täyttäneitä on noin 601 000 ja 85 vuotta täyttäneitä yli 159 000. Yli 95 vuotta täyttäneitä on lähes 12 000. Iäkkäiden ihmisten osuus Suomen väestöstä on suuri ja kasvaa edelleen.
Avoimen hallinnon toimintaohjelmassa tulee huomioida viestintää sekä osallisuuden turvaamista käsittelevissä kohdissa myös ne ikääntyneet ihmiset, joita ei tavoiteta sähköisin järjestelmin. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2022 internetiä ei ollut koskaan käyttänyt noin 10 % 65–74-vuotiaista ja noin 35 % 75–89-vuotiaista. Yli 90-vuotiaiden osalta tilastoja ei ole saatavilla. Informaation välityksessä tulee huomioida eri ihmisryhmät ja heidän tarpeensa koskien viestintää ja viestinnän eri muotoja. Viestintää tulee toteuttaa monikanavaisesti, ei vain sähköisesti verkon välityksin.
Toimintaohjelmaluonnoksen ensimmäisessä sitoumuksessa todetaan, että "edistämme selkokielen osaamista ja käyttöä julkisissa palveluissa". Vanhusasiavaltuutettu pitää tätä erittäin kannatettavana.
On myös olennaisen tärkeää, että hallinnossa tekstit, palvelut ja uudistukset ovat selkeitä ja ymmärrettäviä. Vanhuuden ja kielenkäytön tutkimus on osoittanut, että asiointiin liittyvä kielenkäyttö voi merkittävästi joko estää tai edistää asiakasta pääsemästä sopivien palveluiden piiriin (Tiililä U. Asiointikielen rooli vanhuspalveluiden saavutettavuudessa. Teoksessa Hippi ym, toim. Vanhuus ja kielenkäyttö, SKS 2020). Vanhusasiavaltuutettu painottaa sitä, että hallinnon tekstien ja palveluiden tulisi olla ennen kaikkea selkeäkielisiä.
21.8.2023
Vanhusasiavaltuutettu
