Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen pandemiavalmiussuunnitelman luonnoksesta

Kiitämme sosiaali- ja terveysministeriötä siitä, että vanhusasiavaltuutetun toimisto sai mahdollisuuden tuoda esiin näkemyksiään ko. luonnoksesta. Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Osa tätä tehtävää on seurata lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia ikääntyneisiin. Vanhusasiavaltuutettu arvioi pandemiavalmiussuunnitelman luonnosta ikääntyneiden henkilöiden aseman ja oikeuksien näkökulmasta.

Koronapandemian aikana alkuvuodesta 2020 tähän päivään asti on kertynyt tärkeää tietoa siitä, millaiset asiat ikääntyneiden aseman ja oikeuksien kannalta korostuvat pandemiaolosuhteissa. Covid-19 pandemia on ollut ikääntyneille monin tavoin erityistä aikaa. Koronavirus on ollut vaarallisin ikääntyneille, ja koronatautiin menehtyneiden kesi-ikä on korkea. Virukselta suojautuminen on ollut tärkeää, ja arvioiden mukaan suojaustoimilla on pystytty merkittävästi alentamaan kuolleisuutta (esim. Kestilä ym. 2022). Samalla suojaaminen on kuitenkin merkinnyt sitä, että ikääntyneet ovat joutuneet monien erilaisten rajoitusten kohteeksi. Ikääntyneille suunnattua toimintaa on lakkautettu, ja tällä on ollut vaikutusta hyvinvointiin (esim. Kestilä ym. 2022). Toisaalta ikääntyneillä on ollut elämänkokemuksen mukanaan tuomaa joustavuutta ja kykyä sopeutua pandemian tuomiin muutoksiin arjessaan (Ahosola ym. 2021) Osa rajoituksista on kuitenkin kohdistunut lainvastaisesti perusoikeuksiin (esim. EOAK/4634/2020).

Sosiaali- ja terveydenhuollon pandemiavalmiussuunnitelma on tarpeellinen asiakirja varautumisen ja valmiussuunnittelun tueksi. On tärkeää, että siinä huomioidaan ikääntyneen väestön osalta perusoikeuksien toteutuminen myös pandemiatilanteessa. Tällaisia oikeuksia ovat esimerkiksi oikeus perhe-elämään ja sosiaalisiin suhteisiin. Korona-ajan kokemusten perusteella tärkeitä pandemiatilanteessa turvattavia asioita ikääntyneiden kannalta ovat myös toimintakykyä ylläpitävä toiminta ja tarpeen mukainen hammashoito.

Asiakirjassa on mainittu erityisen haavoittuvat väestöryhmät, joihin ikääntyneetkin kuuluvat. Asiakirjassa todetaan mm. (s. 38, rivi 792 -) että tilannekuvan saamiseksi on erityisen tärkeää kerätä tietoa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden palveluista, kuten ikääntyneiden asumispalveluista ja kotihoidosta. Vanhusasiavaltuutettu toteaa, että koronapandemian aikana pystyttiin kokoamaan nopeasti tietoa erityisesti niiden palveluiden osalta, jotka olivat säännöllisten palveluiden piirissä. Sen sijaan niistä iäkkäistä, jotka eivät olleet säännöllisten palveluiden piirissä tiedämme paljon vähemmän. Heidän joukossaan on paljon sellaisia, joiden toimintakyky on heikentynyt ja jotka ovat monisairaita.

Asiakirjassa olisi hyvä tuoda selkeämmin esille pandemiaan liittyvien torjuntatoimien aiheuttama haitta sosiaaliselle kanssakäymiselle ja hyvinvoinnille. Monien ikääntyneiden, joiden sosiaalista kanssakäymistä rajattiin eri tavoin, sosiaalinen hyvinvointi heikkeni. Esimerkiksi ikääntyneiden asumispalveluista on olemassa tietoa siitä, miten vierailurajoitukset heikensivät hyvinvointia. Olisi ensisijaisen tärkeää kehittää sellaisia käytännön ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat asumispalveluissa asuvan iäkkään turvallisen kanssakäymisen läheisten kanssa. Esimerkiksi esipuheessa (s. 9, rivi 19 -), jossa kerrotaan, että torjuntatoimet haittaavat arkea, elinkeinoelämän toimintaa ja huoltovarmuutta, olisi hyvä mainita myös sosiaalinen hyvinvointi. Samoin tilannekuvan suhteen olisi hyvä ottaa mukaan mittareita, jotka kuvaavat sosiaalista hyvinvointia, esimerkiksi yksinäisyyden kokemusta. Mittarien mukaan ottamisessa olisi hyvä tehdä yhteistyötä tutkijoiden kanssa.

Asiakirjassa on esitetty kattava joukko toimijoita rooleineen. Yksi toimijajoukko ovat vapaaehtoisjärjestöt ja vapaaehtoiset. Vapaaehtoisten osalta on hyvä huomioida, että järjestöjen vapaaehtoistyö perustuu suurelta osin eläkeikäisten työpanokseen. On siten mahdollista, että jos pandemian takia asetetaan korkeaan ikään perustuvia suosituksia tai rajoituksia ihmisten toiminnalle, käytettävissä olevien vapaaehtoisten joukko pienenee merkittävästi. Sama koskee eläkeikäisenä sosiaali- ja terveysalalla työskenteleviä.

Tieto- ja arvopohjainen, avoin ja osallistava yhteiskunnallinen keskustelu on hyvä lähtökohta strategian asettamiselle. (s. 33, rivi 666 -). Tässä tulee huomioida myös ikääntyneimmät. Ikääntyneitä yläikärajaa asettamatta tulee kuulla, ja heidän pitää voida osallistua kyselyihin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Pandemiat vaikuttavat usein eniten juuri ikääntyneiden päivittäiseen elämään ja terveyteen. Usein heillä on myös kokemusta vastaavanlaisista tilanteista ja elämänkokemuksen tuomaa näkemystä asioihin.

Maininta siitä, että tietoa on oltava saatavilla myös selkokielellä ja viittomakielellä on tärkeä (s.45, rivi 996). Vaikeammassa tilanteessa olevat maahan muuttaneet ikääntyneet tarvitsevat viivytyksettä tietoa pandemiasta omalla kielellään ja heille sopivilla tavoilla. Ikääntyneiden näkökulmasta on erityisen tärkeää, että pandemian hallintaan liittyvä viestintä on monikanavaista huomioiden myös ne ikääntyneet, jotka eivät käytä tietokonetta tai älypuhelinta. On hyvä, että monikanavaisuus on huomioitu asiakirjassa (s. 46, rivi 1028 - ). Suunnitelmassa tulisi kuitenkin selkeästi linjata, että tiedotustilaisuudet tulee lähettää myös TV-lähetyksinä. Suuri osa ikääntyneistä ei pysty seuraamaan lähetyksiä verkon välityksellä, mutta katsoo uutislähetyksiä televisiosta. Moni seuraa myös teksti-TV:tä.

Lukuun 8 Materiaalinen varautuminen (s. 47 - ) olisi hyvä lisätä välineet ikääntyneiden sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistamisesi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi pandemia-aikana. Torjuntatoimien kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia on mahdollista minimoida, esimerkiksi varautumalla järjestämään terveysturvallisia tapaamistiloja ja välineitä ei-kasvokkaiseen tapaamiseen ikääntyneiden palveluyksiköihin. On tärkeää mahdollistaa hoivakodissa asuvan muistisairaan iäkkään ja hänen omaisensa yhteydenpito esimerkiksi kuvaviestein ja puheluin (Paananen ym. 2021). Toimintakyvyn ylläpitämisessä esimerkiksi etäjumppa on terveysturvallinen vaihtoehto pandemia-aikana. Jos välineitä ei ole olemassa ja toimintaa ei ole käynnistetty ennen pandemiaa, sen aloittaminen on hankalaa pandemiaoloissa. (Iltanen & Topo 2022).

Kiitämme sosiaali- ja terveysministeriötä hyvin laaditusta pandemiavalmiussuunnitelman luonnoksesta. Toteamme vielä, että ikääntyneiden kannalta pandemiavalmiussuunnittelussa keskeisiä asioita ovat ainakin perusoikeuksien toteutuminen, taudilta suojaaminen, torjuntatoimien aiheuttamilta sosiaalisilta ja toimintakykyä heikentäviltä haittavaikutuksilta suojaaminen sekä ikääntyneiden osallistuminen pandemian torjunnan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Näiden asioiden täsmentäminen parantaisi suunnitelmaa ikääntyneiden kannalta.

Vastauspohjan kysymykset:

Ovatko säädöspohja, toimijat ja pandemian hallinnan eri osa-alueet huomioitu suunnitelmassa riittävällä tavalla?

Kyllä pääosin. Kuitenkin koska pandemian kannalta ikääntyneet ovat yksi haavoittuvimmista ryhmistä, ja kärsivät myös torjuntatoimista esimerkiksi sosiaalisen eristäytymisen ja toimintakyvyn laskun muodossa, myös vanhuspalvelulaki (980/2012) voisi/tulisi olla mukana suunnitelman säädöspohjassa. Vanhuspalvelulain mukaan esimerkiksi asumispalveluiden piirissä asuvalla tulee olla mahdollisuus ylläpitää sosiaalista vuorovaikutustaan ja osallistua terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävään toimintaan.

Pandemiavalmiussuunnitelma hyötyisi toistaiseksi vielä puuttuvasta itsemääräämislainsäädännöstä.

Toimijat ja hallinnan osa-alueet on kuvattu kattavasti. On huomioitava, että ikääntyneet itse ovat keskeisiä toimijoita pandemian hallinnassa, ja heidän omalla toiminnallaan ja motivoitumisellaan torjuntatoimien noudattamiseen on tärkeä merkitys pandemian hallinnan onnistumiselle.

Ovatko läpileikkaavat teemat asianmukaisia ja huomioitu riittävällä tavalla läpi suunnitelman?

Kyllä

Miten suunnitelmaa tulisi muuttaa, jotta se palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista ja valmiussuunnittelua alueellisella ja valtakunnallisella tasolla?

Ikääntyneiden kannalta pandemiavalmiussuunnittelussa keskeisiä asioita ovat ainakin perusoikeuksien toteutuminen, taudilta suojaaminen, torjuntatoimien aiheuttamilta sosiaalisilta ja toimintakykyä heikentäviltä haittavaikutuksilta suojaaminen sekä ikääntyneiden osallistuminen pandemian torjunnan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Näiden asioiden täsmentäminen parantaisi suunnitelmaa ikääntyneiden kannalta.

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo
Erityisasiantuntija Päivi Ahosola

Lähteet: 

Ahosola Päivi, Tuominen Katariina, Tiainen Kristiina, Jylhä Marja & Jolanki Outi (2021) Mikä muuttui vai muuttuiko mikään? Yli 65-vuotiaiden arki korona-aikana. Gerontologia 4/2021, 342-355.
EOAK/4634/2020. Vierailujen rajoittaminen hoivakodissa.

Iltanen Sonja & Topo Päivi (2022) Iäkkäiden etäjumppa kunnissa koronapandemian aikaan. Gerontologia 1/2022, 33-48.

Kestilä Laura, Kapiainen Satu, Mesiäislehto Merita & Rissanen Pekka (toim.) Covid-19 epidemian vaikutus hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio. Raportti 4/22, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Paananen Jenny, Rannikko Johanna, Harju Marja & Pirhonen Jari (2021) Pandemia-aika hoivakotiasukkaiden läheisten näkökulmasta: huolta, turhautumista ja uusia avauksia. Gerontologia 3/2021, 249-263.