Hyppää sisältöön

Lausunto opasluonnokseen valtakunnallisista lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautumisen perusteista

Julkaisuajankohta 28.7.2022 13.29

Vanhusasiavaltuutetun lausunto opasluonnokseen: Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautumisen perusteet. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville.

Kiitämme sosiaali- ja terveysministeriötä siitä, että vanhusasiavaltuutetun toimisto sai mahdollisuuden tuoda esiin näkemyksiään opasluonnoksesta. 

Vanhusasiavaltuutettu on uusi, itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Osa tätä tehtävää on seurata lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia ikääntyneisiin.

Vanhusasiavaltuutettu arvioi opasluonnosta ikääntyneiden henkilöiden aseman ja oikeuksien näkökulmasta. Arvioimme pääasiassa lukua 9.3. Ikääntyneiden kuntoutus, mutta myös muita lukuja.

Opasluonnos lääkinnälliseen kuntoukseen ohjautumisen perusteista on tärkeä opas ammattilaisille ikääntyneiden toimintakyvyn edistämiseksi. Ikääntyneiden kuntoutus ja toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta on merkityksellistä sekä iäkkäille itselleen että kansantaloudellisesta näkökulmasta. Opasluonnoksen lähtökohtana on kuntoutujan oma prosessi ja kuntoutujan itse kuntoutuksesta saama hyöty, ja tämä on erinomainen lähtökohta ammattilaisille suunnatussa oppaassa. 

Kuntoutus on laaja käsite ja on hyvä, että oppaassa siihen liittyvät alakäsitteet on määritelty ja avattu selkeästi. (Luku 2.) Luonnoksen näkemys kuntoutuksesta on joustava ja kattaa monentyyppistä toimintaa ja erilaisia ympäristöjä. Myös kuntoutumista tukeva hoitotyö on mukana, mikä on hyvä asia. 

Opasluonnos ohjaa toimintaa uusilla hyvinvointialueilla. Kuntoutuksen neuvonta ja ohjaus on mietitty sekä yleisellä tasolla hyvinvointialueilla että yksilöllisellä tasolla nimettynä koordinoijana. (Luku 5.)

Ikääntyneen kuntoutuksessa (luku 9.3) keskeisenä korostetaan toimintakyvyn huomioimista kaikissa palvelujärjestelmän kohtaamisissa, ja ammattilaisille annetaan tähän hyviä välineitä. Tämä on tärkeää ikääntyneen toimintakyvyn tukemisessa.

Myös koti kuntoutumisen ympäristönä on huomioitu opasluonnoksessa: siinä on mukana myös koti- ja etäkuntoutus. Kotona asumisen edelleen yleistyessä tämä on tärkeää. Monen ikääntyneen kohdalla koti- ja etäkuntoutus ovat hyviä tapoja kuntoutukselle. Kotikuntoutusta ei ole määritelty käsitteissä. Se olisi hyvä lisä oppaaseen, koska kotikuntoutusta ei välttämättä tunneta kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Läpi opasluonnoksen korostuu kuntoutujalähtöisyys, kuntoutujan aito mahdollisuus osallistua kuntoutukseen liittyvään päätöksentekoon. Tämä on hyvä lähtökohta myös ikääntyneiden kuntoutujien näkökulmasta.

Luvussa Toimintakyvyn arviointi ja mittarit esitetään kattava valikoima hyviä ja luotettavia toimintakykymittareita, ja todetaan että ikääntyneen toimintakykyä tulee arvioida laajasti kattaen eri osa-alueet. Vanhusasiavaltuutettu huomauttaa tähän liittyen vielä, että myös toimintakyvyn mittaamisen tulee olla kuntoutujalähtöistä, ja siinä tulee huomioida kuntoutujan motivoituminen ja voimavarat. Mittaamisen lähtökohtana tulee aina olla se, että kuntoutujalle on hyötyä mittaamisesta hänen kuntoutumisensa näkökulmasta. Mittareiden käyttö sitoo kuntoutuksen ammattilaisten työaikaa ja siksi on erityisen tärkeää, että mittaaminen on asiakaslähtöistä eikä organisaatiolähtöistä.  

Kaiken kaikkiaan opasluonnoksessa ikääntyneet on huomioitu hyvin. Osassa opasta (luku 10) ikääntyneitä henkilöitä käsitellään otsikon ”Aikuiset” alla, mutta tämä on hyvä ratkaisu. Luvussa 9.3 (Ikääntyneiden kuntoutus) näkemys ikääntyneen väestön heterogeenisuudesta on erityisen tärkeä lähtökohta oppaalle. Näkemyksemme mukaan opasluonnos täydentää ja konkretisoi hyvin vanhuspalvelulain sekä kansallisen ikäohjelman tavoitteita ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisestä ja kohentamisesta. 

Lausunto