Lausunto oikeusministeriölle asunto-osakeyhtiölain ajantasaistamiseksi asetetun työryhmän mietinnöstä

Vanhusasiavaltuutetun lakisääteinen tehtävä on edistää ikääntyneiden ihmisten asemaa ja oikeuksien toteutumista. Osa tehtävää on seurata ja arvioida lainsäädäntöä ja päätöksentekoa. Vanhusasiavaltuutettu arvioi Asunto-osakeyhtiölain ajantasaistamiseksi asetetun työryhmän mietintöä ikääntyneiden näkökulmasta.

Suomessa keskimääräinen elinikä on noussut paljon ja vaikka viimeisten tietojen valossa tuo kehitys näyttäisi pysähtyneen, asuu Suomessa yhä enemmän iäkkäitä ja erityisesti hyvin iäkkäiden määrä on kasvanut. Valtaosa yli 75-vuotiaista ja myös yli 80-vuotiaista asuu itsenäisesti. Myös yli 90-vuotiaista yhä suurempi osuus asuu kotona ilman kotona asumista tukevia palveluja.

Digitaitojen puuttuminen on erityisen yleistä kaikkein iäkkäimpien keskuudessa. Tilastokeskuksen tietojen ja THL:n tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että yli 300 000 iäkästä on kokonaan vailla digitaitoja ja vähintään yhtä suuri määrä iäkkäistä tarvitsee muiden apua sähköiseen asiointiin. Kun tiedottaminen ja asiointi siirtyvät yhä enemmän digitaalisiksi, heikkenee ilman riittäviä digitaitoja olevien asema.

Suomalaisessa lainsäädännössä ei työelämän ulkopuolella olevien perusdigitaitojen opettamista ole säädetty minkään tahon tehtäväksi ja tämän seurauksena erityisesti iäkkäillä on suuria vaikeuksia pysyä digitalisaatiokehityksessä mukana.

Vanhusasiavaltuutettu saa paljon yhteydenottoja iäkkäiltä digitalisaatioon liittyvistä usein kohtuuttomista vaikeuksista saada tietoa ja hoitaa asioitaan. Myös asunto-osakeyhtiöiden toimintaan koskien on tullut yhteydenottoja asunto-osakkeiden omistajilta, jotka kokevat jäävänsä täysin syrjään asunto-osakeyhtiön päätöksenteosta, siitä syystä, että he eivät pysty osallistumaan etäkokouksiin eivätkä saa kokouksiin liittyviä asiakirjoja paperisina käyttöönsä.  Tällä voi olla erittäin suuria vaikutuksia heidän asumiseensa ja toimeentuloonsa.

Vaikka asuntoyhtiölain 17§ ei tarkastella mietinnössä, haluaa vanhusasiavaltuutettu tuoda esiin sen, että yhtiökokousten kokouspaikkaa ja osallistumistapaa koskeva säädös on monen iäkkään kannalta ongelmallinen. Siinä todetaan, että, asunto-osakeyhtiön hallitus, voi päättää siitä pidetäänkö yhtiökokous ilman kokouspaikkaa teknisen apuvälineen avulla. Vanhusasiavaltuutettu pitää tärkeänä sitä, että tätä pykälää arvioitaisiin uudelleen, jotta myös ilman digitaitoja ja -laitteita olevien osakkeenomistajien yhdenvertainen mahdollisuus osallistua asunto-osakeyhtiön päätöksentekoon turvattaisiin.

Mietinnössä todetaan asunnon ottamisesta hallintaan ja siihen liittyvästä varoituksen antamisesta, että niistä voidaan tietyin edellytyksin tiedottaa sähköisessä kanavassa. Kirjatun kirjeen lähettäminen todetaan viimesijaisena keinona tiedottaa varoituksesta tai päätöksestä ottaa asunto haltuun. Tässä yhteydessä todetaan: Jos osakkeenomistajaa tai vuokralaista tai osakehuoneistossa asuvaa muuta käyttöoikeuden saanutta ei yrityksistä huolimatta ole tavoitettu, varoitus voidaan toimittaa tälle kirjatulla kirjeellä, jonka katsotaan tulleen tietoon seitsemäntenä päivänä siitä, kun kirje on annettu postin kuljetettavaksi (AOYL 8:3.2 §). Vanhusasiavaltuutettu pitää tätä ongelmallisena ja ehdottaa, että varoitus voidaan katsoa vastaanotetuksi seitsemäntenä päivänä siitä, kun kirjattu kirje on todisteellisesti otettu vastaan.

Vanhusasiavaltuutettu korostaa sitä, että henkilön toimintakyvyn ja terveyden heikentyminen, voi estää sen, että hän pystyy vastaanottamaan tiedon, jollei sitä toimiteta hänelle suoraa kotiin. Tällöinkin hänelle voi terveydellisistä syistä olla vaikeaa tai mahdotonta ymmärtää saamaansa viestiä.

Toimintakyvyltään heikentyneitä iäkkäitä asuu ilman riittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluja yhä enemmän kodeissaan. THL:n vasta julkaistujen seurantatietojen mukaan erityisesti kaikkein vanhimpien kansalaisten mahdollisuudet saada kotihoitoa ja siihen liittyviä tukipalveluja kuten siivouspalveluja ovat heikentyneet kaikista eniten viime vuosina.

On erittäin tärkeää, että taloyhtiöiden hallitukset ja isännöitsijät tunnistavat niiden iäkkäiden tilanteet, jotka eivät saa riittävästi apua tai lainkaan apua kotona asumisen tueksi, vaikka sitä ilmiselvästi tarvitsisivat. Huoli-ilmoitusten tekeminen sosiaalipalveluihin on tällaisissa tilanteissa toimi, joka velvoittaa sosiaalitoimen selvittämään asukkaan tilannetta ja ryhtymään muihin tarvittaviin toimiin. Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja isännöitsijöiden tulisi tuntea huoli-ilmoituksen tekemisen mahdollisuus ja käyttää sitä ensisijaisena toimena, kun ilmenee, että iäkäs asukas ei kykene huolehtimaan itsestään tai asunnostaan tai toimii muita asukkaita selvästi häiritsevällä tavalla. Näin asukkaan tilannetta voitaisiin mahdollisesti korjata sosiaalihuollon, kuten kotihoidon ja sen tukipalvelujen avulla, eikä taloyhtiön hallituksen tarvitsisi ryhtyä muihin toimiin.

Helsingissä, lokakuun 10. päivänä 2025

Päivi Topo, vanhusasiavaltuutettu