Hyppää sisältöön

Lausunto mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

10.6.2022 12.44

Vanhusasiavaltuutettu on uusi, itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Osa tätä tehtävää on seurata lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia ikääntyneisiin. Arvioimme luonnosta hallituksen esitykseksi iäkkäiden ihmisten näkökulmasta.

Tavoite järjestää mielenterveys- ja päihdehuollon palvelut monimuotoisesti, jatkuvuutta varmistaen ja huomioiden terveyden edistäminen kokonaisuutena, on kannatettava. Esitysluonnoksen pääasiallinen sisältö -osassa todetaan, että selvennettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä ja vastuunjakoa sekä vahvistettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamista ja järjestämistä tarvittaessa yhteisesti toteutettuina palveluina.

Esityksen tavoite siitä, että saadaan järjestettyä aukottomat palveluketjut mielenterveys- ja päihdepalveluihin, on erittäin kannatettava. Ikääntyneiden henkilöiden kokemukset siitä, että heitä ”pallotellaan” eri toimijoiden kesken on kohtuutonta. Asiakkaiden tarpeista lähtevä moniammatillinen tarkastelu on hyvä pohja tarvittavan palvelukokonaisuuden järjestämiseksi

Varsinkin kaikkein hauraimmassa asemassa olevien, toimintakyvyiltään heikentyneiden ja paljon eri sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluita tarvitsevien ikääntyneiden ihmisten kannalta palveluiden toteuttaminen oikea-aikaisesti ja aukottomasti sekä siten, että ne ovat helposti saavutettavissa, on erittäin tärkeää. Sivulla 86 on kuvattu erittäin hyvä tavoite:” Esitys terveydenhuollon monimuotoisista palveluista, joihin kuuluvat muun muassa liikkuvat avohoidon palvelumuodot kohentaisivat muun muassa ikääntyneiden kansalaisten mielenterveyspalveluiden saavutettavuutta. Silloin kun erilliseen avohoidon palvelupisteeseen saapuminen olisi heille hankalaa, hoitokäynti voidaan toteuttaa myös kotona tai esimerkiksi asumispalveluyksikössä.”

Moni ikääntynyt tarvitsee lisäksi asianmukaista tukea ja ohjausta eri vaihtoehtojen selvittämiseksi.

Suomessa oli vuoden 2020 lopussa noin 1,3 miljoona 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. 75-84-vuotiaita on noin 400.000 ja 85 vuotta täyttäneitäkin noin 155.000. Ennusteiden mukaan vuonna 2030 yli 65-vuotiaita on noin 1,45 miljoonaa. (Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2021 julkari.fi). 

Hallituksen esitysluonnoksessa on vain harvassa kohdin mainittu esitettyjen muutosten vaikutuksista ikääntyneiden henkilöiden asemaan. Esimerkiksi sivulla 38 esitetyissä tilastoissa psykiatrian osastohoitopäivien osalta ei tietoja esitetä yli 64-vuotiaiden osalta. Nämä tiedot tarvitaan, jotta muutoksen vaikutusten arviointia heidän asemaansa voidaan tehdä. 
THL:n psykiatrista erikoissairaanhoitoa 2020 käsittelevän tilastoraportin mukaan yli 64 -vuotiaiden avohoidon käyntien lukumäärä on kasvanut voimakkaasti vuosien 2010 ja 2020 välillä ollen vuonna 2020 yli 110.000 käyntiä.

Päihdetilastollisen vuosikirjan 2021 mukaan perusterveydenhuollon avohoidon päihdetyön asiakkaista vuonna 2020 65–74-vuotiaita oli 8,3 %, 75–84-vuotiaita 1,6 % ja 85– 86-vuotiaita 0,2 %. Tutkimusten mukaan yli 80-vuotiaat käyttävät alkoholia selvästi nuorempia ikäryhmiä vähemmän. Kuitenkin esimerkiksi kotihoidon työntekijät raportoivat yhä enemmän asiakkaiden päihteiden käytöstä aiheutuvia ongelmia. Myös iäkkäiden alkoholiin liittyvät kuolemaan johtavat sairaudet ovat lisääntyneet, kun ne nuoremmilla ovat samaan aikaan vähentyneet.

Artikkeli: Change and continuity in Finnish drinking in the 21st century

Artikkeli: Miten iäkkäiden henkilöiden alkoholiongelmat näkyvät kotihoidon työntekijöiden työssä?

65-69-vuotiaiden alkoholin käyttö on yhtä yleistä kuin nuoremmissa ikäryhmissä ja tutkijat kuvaavat ”märän sukupolven” ikääntymisen näkyvän tässä ilmiössä. 

Pääkaupunkiseudun asukkaiden hyvinvointikyselyn 2021 (pdf) tulosten mukaan alkoholin liikakäyttö on pääkaupunkiseudulla yleisintä 65–79-vuotiaiden ikäryhmässä. Tämän ikäisistä peräti 46 prosenttia käyttää alkoholia liikaa. Pääkaupunkiseudun hyvinvointikysely 2021. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien keväällä 2021 toteuttama väestökysely. 

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarve ei poistu ihmisen ikääntymisen myötä. Sen sijaan monet ikääntymisen mukanaan tuomat haasteet voivat lisätä tuen tarvetta. Sairaudet, toimintakyvyn lasku ja tärkeiden ihmissuhteiden menetykset ja jatkuvat yksinäisyyden kokemukset voivat edesauttaa mielialan laskua. Yli 75-vuotiailla esiintyy nuorempia selvästi yleisemmin muistisairauksia ja niihin saattaa liittyä vaikeaa psyykkistä oireilua.  Ikääntymisen myötä myös alkoholin käytön vaikutukset muuttuvat ja yhteisvaikutukset käytettyjen erilaisten lääkkeiden kanssa osaltaan vaikuttavat tilanteeseen. 

Eri ikäiset ja eri elämäntilanteissa olevat ikääntyneet tarvitsevat erilaisia mielenterveys- ja päihdepalveluita ja heitä kohtaavat ammattilaiset erilaista osaamista. Suomessa sekä kotona että laitoshoidossa asuvat vanhukset käyttävät paljon psyykelääkkeitä, ja käyttö vain lisääntyy iän kasvaessa. Iäkkäiden psyykenlääkkeiden käytön arviointi vaatii osaamista ja jatkuvaa työtä. (Strandberg 2022: Vanhusten lääkehoito - onnellisuuden este vai tuki?. Kirjassa Suomiko onnellisen vanhuuden maa? toim. Strandberg & Heikkinen)  

Ikääntyvien mielenterveyspalvelut ja vanhuspsykiatria ovat kuitenkin joutuneet monin paikoin säästöjen kohteeksi. Vanhuspsykiatrisia osastoja on suljettu, eikä vanhuspsykiatrista avohoitoa ole vastaavasti lisätty. (Alanen ym. 2020: Vääriä säästöpäätöksiä vanhuspsykiatriassa)

On tärkeää, että uudistuva lainsäädäntö tukee iäkkäiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden tosiasiallisen saatavuuden parantamista. Yhtä tärkeää on yhteisöllisen sosiaalityön vahvistaminen erityisesti kaupunkien lähiöissä ja sen osana kynnyksettömien kohtaamispaikkojen tarjoaminen kaikenikäisille.


Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo  

Lausunto