Hyppää sisältöön

Lausunto kansalliseen raporttiin: YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun (UPR) neljäs tarkastelukierros

10.6.2022 12.36

Vanhusasiavaltuutettu on lausunut kansalliseen raporttiin YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun (UPR) neljännestä tarkastelukierroksesta.

1. Miten edellisen UPR-tarkastelun suositusten täytäntöönpano on onnistunut ja mitä täytäntöönpanotoimia olisi hyvä raportissa tuoda esille?

Suomeen perustettiin riippumattoman ja itsenäisen vanhusasiavaltuutetun virka ja toimisto tammikuussa 2022. Tähän ei velvoittaneet kansainväliset sopimukset vaan päätös oli kansallinen ja vastasi raportissa yhteen mainittuun haasteeseen eli vanhuspalveluissa todettuihin ongelmiin (kappale 8). Ehdotamme, että kappaleeseen 19 lisätään selventävä lause: Uuden riippumattoman ja itsenäisen vanhusasiavaltuutetun tehtävänä on edistää iäkkäiden asemaa ja oikeuksien toteutumista muun muassa seuraamalla ja arvioimalla lainsäädännön uudistamista. Perustelu tälle lisäykselle on se, että iäkkäiden ihmisten ihmisoikeuksien toteutumista ei juurikaan käsitellä raportissa ainakaan mainiten, että asia koskettaa myös iäkkäitä (esimerkiksi naisiin kohdistuva väkivalta, vammaisten henkilöiden oikeudet tai digitalisaation eteneminen).  Vanhusasiavaltuutetun tehtäviä on vain muutamassa maassa ja senkin vuoksi näemme tehtävän kuvaamisen tärkeäksi. Ehdotamme myös STM:n koordinoiman, poikkihallinnollisen Kansallisen ikäohjelman mainitsemista  "Oikeus terveyteen" kohdassa (kappale 76). Ohjelma edistää iäkkäiden terveyttä ja hyvinvointia monin eri tavoin ja eri ministeriöiden yhteistyö edistää ikäystävällisen yhteiskunnan rakentamista.

2. Mitkä ovat sellaisia yleisempiä ihmisoikeuksiin liittyviä teemoja, joissa Suomi on onnistunut tai jotka kaipaavat lisähuomiota?

Ikäsyrjintä on Suomessakin erittäin yleistä ja se on syvälle kulttuuriimme ja käytäntöihimme juurtunutta ja heikentää iäkkäiden ihmisten asemaa ja oikeuksien toteutumista. Eliniän pidentyessä, iäkkäiden määrän kasvaessa ja  väestörakenteen muuttuessa niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa, nousee ikäsyrjinnän merkitys yhteiskunnallisesti yhä tärkeämmäksi. Perustuslakimme kieltää syrjinnän iän perusteella. Olisikin tärkeää, että seuraavassa tarkastelussa nostaisimme esiin Suomen toimet ikäsyrjinnän poistamiseksi. Yksittäisinä esimerkkeinä voisivat tuolloin toimia lakisääteiset vanhusneuvostot, joita on kunnissa ja nyt myös hyvinvointialueilla sekä vanhusasiavaltuutetun ensimmäisten vuosien toimet.  
 

Topo Päivi
Vanhusasiavaltuutettu 

Lausunto