Vanhusasiavaltuutettu on uusi, itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Osa tätä tehtävää on seurata lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia ikääntyneisiin. Arvioimme luonnosta suunnitteluohjeeksi iäkkäiden ihmisten näkökulmasta.
Onko ohjeluonnoksen sisältörakenne onnistunut?
Ohjeluonnoksessa on käsitelty laajasti ja kattavasti jalankulkuun liittyviä seikkoja ja ohjeen rakenne taulukoineen ja kuvioineen on selkeä ja helppolukuinen.
Jalankulku on liikkumista, oleskelua ja pysähtymistä sekä aina matkaketjun osa jollain toisella liikennemuodolla tehdylle matkalle. Onko ohjeluonnoksessa käsitelty jalankulun kokonaisuutta riittävästi? Mitkä asiat vaativat täydennystä?
Jalkakäytävän ominaisuuksia käsittelevään kohtaan voisi täydentää pysäkkeihin ja niille/niiltä liikkumiseen liittyviä turvallisuusnäkökohtia. Korotuksia suojatiellä käytettäessä (s.67) tulee varmistaa se, että jalankulkija, joka tarvitsee apuvälineitä, kuten esimerkiksi rollaattoria, pääsee vaikeudetta ja turvallisesti liikkumaan myös korotusten kohdalla.
Esteettömyys on otettu huomioon ohjeluonnoksen koko sisällössä. Lisäksi esteettömyyttä koskevassa luvussa on esitetty oleellisimmat periaatteet esteettömyyden suunnittelussa. Onko esteettömyyttä käsitelty riittävästi?
Kohdassa 4.2 kerrotaan esteettömyyskartoituksen tekemisestä. Suunnittelussa ja esteettömyyskartoituksissa tulisi kuulla myös kaikkein iäkkäimpiä henkilöitä ja kuntien vanhusneuvostoja tulisi kuulla paikallisessa suunnittelussa.
Ohjeluonnos sisältää taulukoita väyläratkaisujen valintaan, jalankulun erotteluun
autoliikenteestä ja tien ylitysjärjestelyjen valintaan. Miten muuttaisit taulukkoja tai sen
osaa ja millä perusteella?
Taulukko 1: Pyöräliikenteestä erottelun lisäksi huomioitava myös muita liikkujia esim. rullaluistelijat, rullasuksilla liikkuvat, (sähkö)potkulaudat jne.
Taulukko 4: Taulukkoon voisi täydentää henkilön, joka tarvitsee liikkumisensa tueksi saattajan. Lisäksi myös apuvälineen turvin liikkuva saattaa tarvita saattajaa.
Miten muuten haluatte kommentoida ohjeluonnosta?
Suomessa oli vuoden 2020 lopussa noin 1,3 miljoona 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. 75-84-vuotiaita on noin 400.000 ja 85 vuotta täyttäneitäkin noin 155.000. Ennusteiden mukaan vuonna 2030 yli 65-vuotiaita on noin 1,45 miljoonaa.
Ohjeluonnoksessa todetaan, että kilometreissä mitattuna eniten jalan liikkuvat 65-74-vuotiaat. Vanhusasiavaltuutettu pitää erittäin tärkeänä sitä, että luonnoksessa on huomioitu erityisesti ikääntyneet jalankulkijat ja heidän liikkumiseensa liittyvät seikat.
Esteetön liikkuminen tukee osallisuutta ja osallistumismahdollisuuksia sekä ylläpitää kävelykykyä ja estää kävelyyn liittyvien ongelmien syntyä. THL:n FinTerveys -tutkimuksen mukaan puolen kilometrin kävelyssä oli ongelmia yli puolella yli 80-vuotiaista miehistä ja peräti yli kahdella kolmasosalla saman ikäisistä naisista. Iäkkäiden määrän kasvaessa lähivuosikymmeninä on yhä tärkeämpää rakentaa esteettömiä ja turvallisia asuinympäristöjä.
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo
