Vanhusasiavaltuutettu kiittää mahdollisuudesta lausua huoneenvuokralakia koskevaan mietintöön. Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden ihmisten asemaa ja heidän oikeuksiensa toteutumista. Vanhusasiavaltuutettu seuraa lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa ja arvioi niiden vaikutuksia ikääntyneisiin.
Tarkastelemme mietintöä ikääntyneiden ihmisten näkökulmasta. Suomessa on noin 1,3 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä ja yli 626 000 yli 75-vuotiasta (Tilastokeskus 2024). Tilastokeskuksen mukaan vuokralla asumisen yleistyminen näkyy myös vanhemmissa ikäryhmissä. Esimerkiksi yksinasuvista 60 vuotta täyttäneistä 32 prosenttia asuu vuokralla. (Tilastokeskus). Ikääntyneet toimivat myös vuokranantajina. Yli 65-vuotiaat saavat noin kolmanneksen huoneistovuokratuloista Suomessa. (Euro & talous)
Monia erityisesti kaikkein iäkkäimpiä ikääntyneitä ihmisiä haastaa digitalisaatiokehityksessä mukana pysyminen. Kiinnitämme lausunnossamme erityistä huomioita siihen, miten tämä on huomioitu mietinnössä. Iäkkäistä kokonaan vailla digitaitoja on Suomessa reilusti yli 300 000. Vuonna 2022 internetiä ei ollut koskaan käyttänyt 65–74-vuotiaista 10 prosenttia ja 75–89-vuotiaista 35 prosenttia (Tilastokeskus). Lisäksi peräti kaksi kolmesta yli 65-vuotiaasta kertoo tarvitsevansa muiden tukea, kun he asioivat sähköisesti. Digitaalisten palvelujen ulkopuolella ovat paljolti ikääntyneet, joilla on matala koulutus tai tulotaso tai heikko terveydentila tai toimintakyky.
Mietinnössä sekä liikehuoneiston vuokrauksesta annettuun lakiin että asuinhuoneiston vuokrauksesta annettuun lakiin, ehdotetaan digitalisaation vaikutusten huomioimiseksi lisättäväksi uudet säännökset lakien tarkoittamien ilmoitusten ja varoitusten tiedoksiannoista. Koska digitalisaatio on aiheuttanut muutoksia toimintaympäristöön ja vuokrasuhteen osapuolet yhä laajemmin hyödyntävät sen tuomia mahdollisuuksia, tavoitteena on varmistaa, että AHVL ja LHVL tukevat sähköisten menettelytapojen käyttöä ja että osapuolet voivat hyödyntää niitä aiempaa tehokkaammin erityisesti ilmoitusten ja varoitusten tiedoksiannossa.
Vanhusasiavaltuutetun näkemyksen mukaan on hyvä, että laeissa suunnitellaan säädettävän jatkossa selkeästi siitä, mitä tiedoksiantoja on mahdollista antaa sähköisesti. On myös hyvin tärkeää, että tiedoksiannoissa huomioidaan laajasti se, että ”sopijapuoli voi olla ikääntymisen, vamman tai muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi estynyt käyttämästä sovittua sähköistä viestintäkanavaa”. Sähköisen kanavan käytöstä on sovittava nimenomaisesti ja yksilöllisesti, ja tiedoksiannot on aina tarvittaessa toimitettava kirjeitse.
Erityisesti ikääntyneiden henkilöiden kohdalla kyky käyttää sähköisiä välineitä saattaa heiketä tilapäisesti tai pysyvästi esimerkiksi toimintakyvyn laskun takia. Vanhusasiavaltuutettu katsoo, että vaatimus sähköisen tiedoksiannon todisteellisuudesta tiettyjen ilmoitusten osalta olisi tärkeä lisäys lakiin. Näin vältettäisiin tilanteita, joissa vuokranantajan tärkeä tiedonanto, jonka hän olettaa saavuttaneen vuokralaisensa, jää tosiallisesti vuokralaiselta huomiotta.
Vanhusasiavaltuutettu kiittää mietinnön laatijoita siitä, että ehdotetuissa muutoksissa AHVL:n ilmoitusten sähköisiin tiedoksiantotapoihin huomioidaan se, että digitaalinen ensisijaisuus ei koske vielä kansalaisia. Mietinnössä todetaan aivan oikein, että ”kaikilla vuokralaisilla, kuten vuokranantajillakaan, ei ole mahdollisuutta tai halua vastaanottaa ilmoituksia sähköisesti”. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että muutkin tiedoksiantotavat, kuten perinteinen kirjeposti, säilyvät vaihtoehtoina. On hyvä, että sellaisia vuokranantajia tai vuokralaisia, jotka yhä haluavat saada ilmoitukset kirjepostina tai eräät ilmoitukset todisteellisesti tiedoksi, ei velvoiteta ehdotettavalla sääntelyllä sähköisten tiedoksiantojen vastaanottamiseen.
On tärkeää huomioida se, että suurella joukolla sähköisten viestintäkanavien käyttöön saattaa liittyy hankaluuksia. Suuri osa heistä on iäkkäitä.
Helsingissä 13.2.2025
Päivi Ahosola, erityisasiantuntija
