Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle alkoholilain muuttamisesta
Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden ihmisten asemaa ja heidän oikeuksiensa toteutumista. Vanhusasiavaltuutettu seuraa lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa ja arvioi niiden vaikutuksia ikääntyneisiin. Tarkastelemme esitystä ikääntyneiden ihmisten näkökulmasta.
Esityksen mukaan alkoholilakia muutettaisiin niin, että mahdollistettaisiin alkoholiyhtiö Alko Oy:lle sekä vähittäismyyntiluvallisille toimijoille alkoholijuomien verkkokauppa sekä muut jakeluun ja noutoon perustuvat vähittäismyyntikonseptit, kuten alkoholijuomien toimitus. Muutos tarkoittaisi sitä, että alkoholijuomia voisi saada myös kotiin toimitettuna. Vahvoja alkoholijuomia olisi mahdollisuus tilata myös ulkomaisilta toimijoilta.
Ehdotettu alkoholilain muutos ei ole kannatettava yhteiskunnan nykytilanteessa, jossa ikääntyneiden päihteiden käyttö on kasvussa, päihdepalveluiden saatavuus on riittämätöntä ja ikääntyneiden palveluiden saatavuus on heikentynyt usean vuoden ajan. Myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitus on romahdusmaisesti niukkenemassa, mikä heikentää ehkäisevän päihdetyön resursseja. Tämä koskee erityisesti ikääntyneille suunnattua päihdetyötä, jota on nykytilanteessa saatavilla erittäin vähän tarpeeseen nähden. Vanhusasiavaltuutettu ei kannata esitystä, joka toteutuessaan sisältää riskejä ikääntyneiden päihdeongelmien lisääntymiseen ja palveluiden tarpeen kasvamiseen.
Ikääntyneiden päihdehäiriöt lisääntyvät
Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan noin 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Heistä yli 75-vuotiaita on noin 601 000 ja yli 85-vuotiasta yli 159 000. Yli 95 vuotta täyttäneitä on lähes 12 000. Iäkkäiden ihmisten osuus Suomen väestöstä on suuri ja kasvaa edelleen. Erityisen nopeasti kasvaa kaikkein iäkkäimpien määrä.
Samaan aikaan ikääntyneiden päihdehäiriöt ovat lisääntymässä. Runsasta alkoholin käyttöä on suomalaisista 65 vuotta täyttäneistä miehistä lähes puolella ja naisista viidenneksellä. Erityisesti ikääntyneiden naisten alkoholin käyttö on lisääntynyt. (Runsten 2024.) Eläkeikäisten alkoholinkäytön kasvun muutos muodostaa merkittävän haasteen myös palvelujärjestelmälle ja sen rakenteiden kehittämiselle (Kuussaari ym. 2021).
Ikääntyessä alkoholin terveyshaitat korostuvat: pienempi määrä alkoholia aiheuttaa humaltumisen, ja riski esimerkiksi kaatumiseen tai muihin tapaturmiin kasvaa. Valtaosa ikääntyneistä käyttää jotakin lääkettä ja viidesosalla yli 75-vuotiaista on käytössään 10 lääkettä tai enemmän (sotkanet.fi). Tämä altistaa ikääntyneitä muita ikäryhmiä enemmän alkoholin ja lääkkeiden haitallisille yhteisvaikutuksille. Elimistön ikääntyminen herkistää päihteiden vaikutuksille, ja riskikäyttö on yhteydessä fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin sekä esimerkiksi muistisairauksiin.
Alkoholin käyttötapojen suhteen ikääntyneet ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Ikääntymiseen liittyy kuitenkin tekijöitä, jotka voivat altistaa päihdeongelmille, esimerkiksi aiempi päihdeongelma, mielenterveyden häiriöt, yksinäisyys, liikkumisen väheneminen, vähäinen koettu sosiaalinen tuki, taloudelliset haasteet sekä muutokset elämäntilanteissa ja niihin liittyvät toimimattomat sopeutumiskeinot (Runsten 2024). Päihdeongelmassa saattaa olla kyse pitkään jatkuneesta päihteiden käytöstä tai elämänmuutoksen, esimerkiksi eläköitymisen tai leskeytymisen, yhteydessä alkaneesta liiallisesta alkoholinkäytöstä.
Ikääntyneitä koskevia päihde- ja mielenterveyspalveluja sekä -osaamista on kehitettävä
On arvioitu, että mahdollisia ikääntyneitä päihdepalvelujen tarvitsijoita saattaa vuoteen 2030 mennessä olla lähes puoli miljoonaa. Suurinta osaa iäkkäiden päihdeongelmista ei tunnisteta ja usein hoitoon pääsy viivästyy. (Runsten 2024.) Yksi keskeinen este palveluihin pääsylle on ikäsyrjintä (Virokannas & Zechner 2025).
Päihdepalvelut ovat täysin riittämättömät ja vaikeasti saavutettavat ikääntyneille (Vanjusov 2022), ja nyt lausuttavana oleva esitys tulee hyvin todennäköisesti lisäämään palveluiden tarvetta. Jo nykytilanteessa ikääntyneille suunnattuja päihdepalveluita on lisättävä ja niiden saavutettavuutta on parannettava. Tarve koskee sekä ennaltaehkäiseviä päihdepalveluita että päihdehoitoa ja -kuntoutusta. On myös vahvistettava iäkkäiden palveluissa (esim. kotihoidossa) toimivien ammattilaisten päihdeosaamista. Lisäksi ikääntyneet tarvitsevat tietoa liiallisen alkoholin käytön riskeistä.
Kuten esityksessäkin todetaan, uhka lähisuhdeväkivaltaan lisääntyy alkoholin vaikutuksen alaisena. Tämä lisää tarvetta parantaa myös ikääntyneille soveltuvien turvakotien sekä lähisuhdeväkivaltatyön saatavuutta. Mikäli esitys toteutuu, alkoholin toimittajia on velvoitettava tekemään huoli-ilmoitus tilanteessa, jossa he havaitsevat esimerkiksi ikääntyneen kaltoinkohtelua tai alkoholin käytöstä johtuvaa vaaraa terveydelle. Esityksen sisältämässä omavalvontasuunnitelmassa ja lupaehdoissa tulisi ottaa huomioon myös nämä näkökulmat.
Esityksen vaikutusten arviointia on laajennettava
Vanhusasiavaltuutettu pitää myönteisenä sitä, että verrattuna edelliseen esitykseen, on luonnoksen vaikutusten arviointiin lisätty lyhyt kappale (s.48) ikääntyneistä ja alkoholin käytöstä:
”Alkoholihaitat ilmenevät ikääntyvillä huomattavasti pienemmillä annoksilla kuin nuorilla. Alkoholijuoman toimitus voisi tehdä helpommaksi erityisesti huonokuntoisten ikääntyneiden henkilöiden alkoholiostot ja näin lisätä kyseisten henkilöiden alkoholinkulutusta ja niistä aiheutuvia haittoja. Sekä pitkäaikaisesta alkoholinkäytöstä aiheutuvat alkoholihaitat, että kotitapaturmat voisivat lisääntyä, mikäli esitys lisäisi alkoholin käyttöä ikääntyneiden keskuudessa.”
Olisi kuitenkin hyvä korvata termi ”huonokuntoiset” pitkäaikaissairailla, monisairailla ja toimintakyvyltään heikentyneillä iäkkäillä. Olisi myös perusteltua sisällyttää vaikutusten arviointiin täsmällisempi arvio lakimuutoksen seurauksista ikääntyneisiin ja palvelujärjestelmään. Kotitapaturmien lisäksi seurauksia voivat olla myös jo aiemmin mainitut palveluiden tarpeen kasvu, lähisuhdeväkivallan lisääntyminen ja alkoholin käytöstä lisääntynyt kustannusten nousu mm. sosiaali- ja terveyspalveluille.
Kuten esityksessä todetaan, alkoholin myynnin ja kulutuksen kasvu kulkee käsi kädessä alkoholihaittojen kasvun kanssa. Ehyt ry:n laskelmien mukaan tämä myös lisää huomattavasti terveydenhuollon kustannuksia (Ehyt ry 2024). Odotettavissa on, että ikääntyneiden (ja myös muun ikäisten) kohdalla kulutuksen kasvu todennäköisesti lisää esimerkiksi päivystyskäyntejä ja muiden terveyspalveluiden tarvetta, jolloin myöskään myynnin kasvusta saatu taloudellinen hyöty ei toteutune.
Hallituksen esityksessä tuodaan esille, että alkoholin riskikulutus saattaa kasvaa, kun alkoholia voi tilata myös suoraan kotiin. Iäkkäiden palveluiden saannin kriteerien tiukentumisen myötä yhä useampi jo toimintakyvyltään heikentynyt ikääntynyt ihminen asuu kotona ilman palveluita. Keskeisessä riskiryhmässä lainmuutoksen kannalta ovat ne ikääntyneet henkilöt, joiden toimintakyky rajoittaa asiointia kodin ulkopuolella, mutta etämyynnin vapauttaminen helpottaa alkoholin tilaamista ilman tarvetta poistua kotoa.
Vanhusasiavaltuutetun näkökulmasta on välttämätöntä turvata päihdepalveluiden tosiasiallinen saatavuus, ennen kuin alkoholin saatavuutta parannetaan. Tämä edellyttää valtakunnallisen ikääntyneiden päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämisohjelman käynnistämisen. Tietoa päihdepalveluiden tarpeesta on saatavissa mm. käynnissä olevasta IKÄPÄ-tutkimushankkeesta (Zechner ym. 2024).
Helsingissä 17.7.2025
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo
Asiantuntija Elisa Virkola
Lähteet
Ehyt ry (2024) Tuore selvitys: Alkoholin kustannukset julkiselle terveydenhuollolle jopa 1,1 miljardia euroa vuodessa - EHYT ry
Kuussaari, K, Tigerstedt K ja Vilkko A. (2021) 55 vuotta täyttäneet päihteiden käyttäjät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Teoksessa: Kaukonen O ja Kuussaari K (toim.) Päihdepalveluiden yhteiskunnalliset haasteet, THL raportti.
Runsten S. (2024) Ikääntyneiden päihdehäiriöt ja riippuvuudet. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2024;140(4):327-32.
Vanjusov H. (2022) Saatavilla, mutta ei saavutettavissa. Sosiaalioikeudellinen tutkimus päihdepalveluihin pääsystä. Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto.
Virokannas E & Zechner M. (2025) Ikääntyneiden päihteidenkäyttö, palvelutarpeet ja esteet palveluihin pääsylle. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Esitys sosiaalityön tutkimuksen päivillä 15.5.2025, Rovaniemen yliopisto. Työryhmä 15: Vanhuus, päihteet ja palvelut.
Zechner M, Virokannas I, Kankkonen H, Härkönen J, Kaitala I, Karttunen T, Rossi E & Leppo Anna (2024) Päihteiden käyttö ja palvelutarpeet vanhuudessa – kohti gerontologisen päihdesosiaalityön mallia. Gerontologia 1/2024.
