Lausunto aikuisten suojelua koskevasta komission ehdotuksesta EU/835/2023
Kiitämme mahdollisuudesta lausua näkemyksemme ehdotuksesta. Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Osa tätä tehtävää on seurata lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia ikääntyneisiin. Arvioimme ehdotusta ikääntyneiden ihmisten aseman ja oikeuksien toteutumisen näkökulmista.
Komission ehdotus käsittää sekä ehdotuksen aikuisten suojelua koskevaksi asetukseksi että ehdotuksen päätökseksi, jolla unionin jäsenenvaltiot saataisiin liittymään aikuisten kansainvälisestä suojelusta 13. päivänä tammikuuta 2000 tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä vuoden 2000 Haagin aikuistensuojelusopimus) osapuoliksi tai pysymään sen osapuolina. Vuoden 2000 Haagin aikuistensuojelusopimus on yleissopimus. Sitä sovelletaan sellaisten aikuisten suojeluun kansainvälisissä tilanteissa, jotka eivät henkilökohtaisten kykyjensä heikentymisen tai riittämättömyyden vuoksi voi suojella etujaan.
Tällä hetkellä vuoden 2000 Haagin aikuistensuojelusopimuksen jäsenenä on vain 12 EU:n jäsenvaltiota. Ehdotuksen keskeisenä tavoitteena on saada loputkin jäsenvaltiot osapuoliksi ja pysymään osapuolina. Tällöin kansainvälistä vuoden 2000 Haagin aikuistensuojelusopimusta sovellettaisiin suhteessa yleissopimuksen osapuolina oleviin EU:n ulkopuolisiin maihin ja sopimusta täydentävää ehdotettua asetusta jäsenvaltioissa.
Rajat ylittävät tilanteet kasvavat jatkuvasti EU:n alueella. Jäsenvaltioiden monimutkaiset ja toisinaan ristiriitaiset säännökset voivat aiheuttaa ongelmia esimerkiksi muistisairaan ihmisen ulkomailla omistaman kiinteistön myymisen kanssa. Prosessit saattavat olla pitkiä, hankalia ja kalliita. Ehdotettu asetus ja etenkin siinä oleva edustustodistus selkeyttäisivät tilannetta ja helpottaisivat suojelua tarvitsevien aikuisten taloudellisten asioiden hoitamista. Eurooppalaisen edustustodistuksen käyttöönotto voisi olla hyödyksi tilanteissa, joissa edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu hoitaa päämiehensä asioita rajat ylittävissä tilanteissa.
Samoin ikääntyneiden heikentyneen fyysisen, kognitiivisen tai psykososiaalinen toimintakyvyn vuoksi välttämättömän hoivan ja hoidon järjestämisessä sekä siirtymisessä eri jäsenvaltioiden välillä tarvitaan runsaasti ulkopuolista tukea. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ulkomailla yksin asuvat vähävaraiset iäkkäät ihmiset. Vaikeissa elämäntilanteissa olevien ikääntyneiden tuen saaminen ulkomailla saattaa olla ainoastaan seurakunnan, merimieskirkon tai järjestötoimijoiden varassa. Eri jäsenmaiden viranomaisten yhteistyöstä, tietojen vaihdosta sekä toimivallasta sopiminen vahvistaisi erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ikääntyneiden oikeuksien toteutumista tarvittavissa suojelutoimenpiteissä.
Vanhusasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että turvataan konkreettisilla toimilla niiden ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista, joilla henkilökohtaisten ominaisuuksiensa heikentymisen vuoksi voi olla vaikeuksia suojella etujaan. Heidän henkilökohtaista itsemääräämisoikeuttaan tulee myös kunnioittaa.
Liitteenä oleva luonnos eurooppalaiseksi edustustodistukseksi on varsin kattava ja hyvin yksityiskohtainen. Edustustodistuksen hakemisprosessi vaikuttaa melko työläältä. Ehdotuksen mukaan edustustodistus annettaisiin rajatuksi ajaksi kerrallaan, joten sen hakemisesta ikääntyneelle henkilölle aiheutuvien kustannusten tulisi olla kohtuullisia. Edustustodistuksen hakemisen ja käytön tueksi tulee saada myös selkeää ja ymmärrettävää ohjeistusta.
Vanhusasiavaltuutettu kiinnittää huomiota ehdotuksessa esitettyjen suojelua koskevien rekisterien perustamiseen ja yhteenliittämiseen (VIII luku) sekä tietosuojaan (X luku). Ehdotus sisältää uudenlaisen rekisterin perustamisen, johon koottaisiin useita erityisen arkaluontoisia tietoja. Näihin tietoihin pääsevien henkilöpiiri muodostuisi huomattavan laajaksi. Vanhusasiavaltuutetun näkemyksen mukaan tällaisen rekisterin perustamiseen tulisi olla erityisen painavat syyt ja mikäli tällaiseen päädyttäisiin, tulisi harkita vakavasti yhden rekisterin sijaan useiden erillisrekistereiden perustamista.
Yhteenvetona voidaan vielä todeta, että ehdotus on varsin laaja-alainen. Vanhusasiavaltuutettu pitää komission ehdotusta edustustodistuksen toteuttamisesta kannatettavana, sillä se voisi parantaa sellaisten iäkkäiden tilannetta, jotka eivät ole itse kykeneväisiä valvomaan omaa etuaan. Ehdotetulla asetuksella prosessit oletettavasti helpottuisivat, nopeutuisivat ja yksinkertaistuisivat kansainvälisissä tilanteissa. Asetus koskettaisi kaikkia jäsenvaltioita ja päätös puolestaan lisäisi vuoden 2000 Haagin aikuistensuojelusopimuksen ratifioineiden jäsenvaltioiden määrää.
Päivi Topo, vanhusasiavaltuutettu
Saidi Backman, asiantuntija
