Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden ihmisten asemaa ja heidän oikeuksiensa toteutumista. Vanhusasiavaltuutettu seuraa lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa ja arvioi niiden vaikutuksia ikääntyneisiin.
Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan yli 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Heistä 75 vuotta täyttäneitä on noin 675 000 ja yli 90-vuotiaita yli 61 000. Iäkkäiden ihmisten osuus väestöstä on suuri ja kasvaa edelleen.
Esityksessä ehdotetaan eräisiin terveydenhuollon asiakasmaksuihin korotuksia. Lisäksi asiakasmaksulaissa säädettäisiin eräistä uusista terveydenhuollon asiakasmaksuista.
Vanhusasiavaltuutettu ei kannata terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamista. Kuten esitysten vaikutusten arvioinneissa todetaan, maksujen kasvu kohdistuisi erityisesti ikääntyneisiin henkilöihin. Hallituksen esityksen yhteisvaikutusten arvioinnissa myös todetaan, että kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaille tulosidonnaisten maksujen korotukset yhdessä tässä esityksessä ehdotettujen maksumuutosten kanssa voisivat johtaa huomattavaankin maksujen kasvuun vuositasolla. Korotukset heikentävät erityisesti pienituloisten ja paljon palveluita tarvitsevien iäkkäiden asemaa entisestään.
Asiakasmaksumuutoksilla kustannuksia siirretään nykyistä enemmän hoitoa ja apua tarvitsevien ihmisten maksettavaksi. Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä oli vuonna 2024 joutunut tinkimään yli seitsemän prosenttia 75 vuotta täyttäneistä (THL Sotkanet 2026). Kaikista iäkkäimpien suomalaisten ulosotoissa korostuu maksamatta jääneiden asiakasmaksujen osuus (Ulosottolaitoksen tiedot, 2025).
Korkeiden asiakasmaksujen vuoksi osa iäkkäistä jättää palveluita käyttämättä. Palveluista kieltäytymisestä tai niistä karsimisesta kertoo sekä tutkimus (esim. Tiilikainen & Ristolainen 2025) että iäkkäiden palveluissa toimivat sosiaalityöntekijät. Palveluita myönnetään vain todelliseen tarpeeseen, joten on hyvin ongelmallista, mikäli iäkkäät kokevat, että eivät maksujen vuoksi voi ottaa tarjottua palvelua vastaan. Palveluista kieltäytyminen todennäköisesti lisää kuormitusta ja kustannuksia muualle kuten terveydenhuoltoon ja omaisille.
Hallituksen esityksessä on arvioitu lyhyesti vaikutuksia ikääntyneisiin. Jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota esitettyjen asiakasmaksujen korotusten vaikutuksiin erityisesti iäkkäiden sosioekonomisiin terveyseroihin ja palveluiden käyttöön.
Asiakkaalla on oikeus hakea asiakasmaksujen alentamista. Tämä oikeus tunnetaan huonosti, minkä lisäksi alentamiskäytännöt vaihtelevat eri alueilla. Hakeminen on usein hankalaa ja vaatii monenlaisia kyvykkyyksiä kuten esimerkiksi digitaitoja ja hyvin usein tarvitaan läheisen tukea. Vanhusasiavaltuutettu korostaa, että liian korkeista asiakasmaksuista aiheutuvia ongelmia ei voida pysyvästi ratkaista maksualennuksilla. Maksualennuksien hakemuksissa avustaminen ja niiden käsittely edellyttää myös sitä, että hyvinvointialueilla varataan työvoimaa ja resursseja näihin tehtäviin.
Terveydenhuollossa on asiakasmaksujen maksukatto. Hyvinvointialueilla ei ole laissa säädettyä velvoitetta maksukaton seurantaan, mikä tarkoittaa, että asiakkaan pitää itse seurata maksujen kertymistä. Tämä on monelle iäkkäälle hyvin hankalaa. Vanhusasiavaltuutettu ehdottaa, että terveydenhuollon maksukaton seuranta siirretään hyvinvointialueiden tehtäväksi. Siirto todennäköisesti vähentäisi jonkin verran sote-maksuihin liittyviä ulosottoja ja tarvetta hakea niiden maksamiseen toimeentulotukea.
Helsingissä 28.7.2026
Päivi Topo, vanhusasiavaltuutettu
Vilhelmiina Lehto-Niskala, erityisasiantuntija
Elisa Virkola, asiantuntija
